Maaarrraaaskuuu

Kappas, kirjoitinkin viimeksi marraskuun alussa. Nyt onkin sopiva hetki pistää kuukausi pakettiin. Noin.

Kun olin lapsi, ihmettelin miksi äiti jaksaa manata pimeää ja synkkää marraskuuta. En nähnyt siinä (tai fiiliksissäni) mitään eroa tavalliseen. Mun synttärit ja joulu tulossa… Mutta nykyään kyllä tekee mieli joka päivä sanoa, että onpa synkkää ja pimeää, märkä maa oikein imee kaiken valon. Olen ollut väsynyt ja liian kiukkuinen.

Noh, marraskuu alkoi sairastelulla ja jatkui, tadaa, läpi koko kuun. Itsekin olin puolikuntoinen koko ajan, ja vasta toiseksiviimeisenä päivänä sain mentyä lääkäriin. Lekurin määräämät lääkkeet tuntuvat onneksi potkivan nopeasti ja olen muuttunut taas hetkessä (lähes) jouluihmiseksi.

Tajusin, että joulu on kohta. Mun kotiäitiys loppuu kohta!! Siispä eilen illalla pyörin S-marketissa hetki ennen sulkemista ja haalin kasaan tarpeet pakettikalenteria varten. Hyvä mä!

Tänään olen tehnyt joulupuuroa, lähettänyt toivelistan isovanhemmille, suunnitellut mitä lahjoja itse hankin, varannut kampaajan ja siivoajan. Ja vasta puolipäivä. Täytyy kyllä sanoa, että saamani lääkkeet ovat hyviä. Joudun naukkailemaan yskänlääkettä ehkä ihan jouluun asti, että selviän tästä kaikesta.

suhteet oma-elama