Nuku jo

Kun pienempi tyttö oli vauva, tiesi nukahtamisen lähestyvän siitä, että hän kääntyi vatsalleen ja nukahti klassiseen peppu pystyssä -asentoon. Nykyisin nukahtamista edeltää loputon nilkkojen raapiminen, ja sitten juuri ennen nukahtamista ”sukat, sukat” vaikerointi. Sitten sukat laitetaan jalkaan ja tyttö nukahtaa. Ei pidä kuitenkaan tuulettaa liian aikaisin, joinain iltoina sukat revitään uudestaan pois ja operaatio alkaa alusta. Aargh!

Raapimista edeltää äidin jukeboxi. Hyräilen ja laulan lauluja, joihin pieni raggari huutaa ”tää tylsä” ”tää ärsyttävä” ”tää tylsä”. Sitten kun kyselen, että mikä laulu kenties kelpaisi on vastaus aina jotain sellaista, että laulua ei (valmiiksi) ole olemassa. ”poro-laulu” ”vauvaporo-laulu” tai sitten esimerkiksi Muumilaulu, niin että siinä ovat mukana myös hatti ja patti (hattivatti), hemuli … Olen viimeisen parin kuukauden aikana laulanut lastenlauluja keksityillä sanoilla, Dingoa, riparilauluja. Puuh. Nukuttaminen on väsyttävää.