Kun aloin kirjoittaa tätä blogia, ajattelin yhden kulman olevan se, kuinka opettelen laittamaan ruokaa ja puuhastelemaan kotona ja sitten vitsikkäästi kirjoitan kämmäilyistäni. Mutta ihan huomaamatta olen nykyään ihan hyvä arkikokki, ruuanlaadusta ja mausta en tiedä, mutta laitan ruokaa joka päivä, ihan huomaamatta, ilman pahempia kömmähdyksiä. Ja vitsi miten paljon ruokaa menee, kun on koko ajan kotona. Kannan kaupasta isoja ruokakasseja ja silti meillä ei esimerkiksi ikinä ole maitoa, leipää, aineita johonkin ruokaan…
Juuri nyt, kun uunista on otettu ulos Lapsen kanssa leivotut sämpylät ja odottelemme, että Pienikin herää niitä syömään, aion kertoa ruuan suhteen akuutimmasta ongelmasta. Lapsesta joka ei syö.
Isompi lapsi oli muistaakseni pienenä ihan hyvä syömään. Kun hän vuodenikäisenä aloitti päiväkodin, raportoitiin sieltä säännöllisesti, että Lapsi ei syö mitään. ”Mitä annatte sille aamulla, kun täällä ei mikään maistu?” Muutenkin oli ongelmia kylässä syömisen kanssa, nykyäänkin esimerkiksi isovanhempien luona yökyläilessä Lapsi saattaa kieltäytyä käytännössä kaikesta tarjotusta ruuasta.
Ah, ja sama kotona. Välillä on pitkiäkin aikoja, kun mikään ei maistu. Lempiruuat vaihtuvat. Äidillä menee hermo.
Asioita joita lapsi syö: hedelmät, herkut, vihannekset, keitetty peruna, riisi tai pasta, nyt taas maito, yhdessä vaiheessa ei edes se.
Asioita joita lapsi ei syö: perunamuussi (”muistatko että syön muussia vain päiväkodissa”), lohi (”muistatko että syön kalaa vain päiväkodissa”), liha, kastikeet, kala (paitsi kalapuikot), juusto (paitsi oltermanni)
Muista syistä tapasin kesällä ravintoterapeuttia ja kyselin häneltäkin aiheesta. Sain ihan hyviä vinkkejä; ota lapsi mukaan ruuanlaittoon, älä tee ruokapöydästä taistelupaikkaa.
Välillä toimii, lapsi saattaa maistaa kastiketta, jonka on itse sekoittanut. Välillä kun lapsi kieltäytyy syömästä, en ala raivota.
Eilen ei taas oikein toiminut, meni hermo ja siksi teki nyt mieli kirjoittaa.
Siltä varalta, että jollekin muulle maistuu, kerron mitä meillä syötiin eilen.
Kesäkurpitsaveneet (ajattelin että jo pelkästään nimi vetoaisi lapseen)
– halkaise kesäkurpitsat ja koverra sisus
– sekoita sisuksesta, tomaatista ja valkosipulista täyte
– täytä veneet haluamillasi asioilla, meillä oli jauhelihaa, tuota kasvistäytettä ja vuohenjuustoa
– lorottele päälle oliiviöljyä ja paista uunissa 200 asteessa puolisen tuntia
Lisukkeeksi tein tätä coleslaw-salaattia
http://www.hs.fi/blogi/kiusauksessa/a1305849103614
Nammmm
