Toimistolla

Viimeiset viikot toimistolla ennen lomaa. Ilmastointi on rikki ja täällä on ihan saa**nan kylmä. Naputan tietokonetta kynsikkäät (onko se oikea sana?) kädessä. Kahvikone on rikki, siitä tulee maitokahvin näköistä nestettä joka maistuu tiskivedelle. Tekemättömien töiden lista on pitkä ja syksyn työlista vielä pidempi. Mutta hyvä niin. Tajuan miten paljon pientä nippelitietoa olen kevään aikana kerännyt, nyt koitan siirtää edes pääpiirteitä tuuraajalle, jotta saisin lomailla rauhassa. Päälimmäisenä ajatuksena tietysti se, että kukaan muu ei osaa kuin minä, mutta hätistän sen pois.

Jatkuvan uuden asunnon haaveilun sijaan olen siirtynyt sisustushaaveiluun. Haluan uuden olohuoneen. Haluan uuden sohvan. Vanha sohva on Miehelle ”kuin perheenjäsen”, olisiko jo aika jyrätä tämä toive? Haaveilen kirkkaan värisistä verhoista, isosta matosta. Tyhjemmistä kaapeista, turhasta luopumisesta – siitä että syksy olisi selkeä. Päässä ja kotona.