Italia Toscana Euroopan helmi

IMG_8717.JPG

IMG_8733.JPG

IMG_8737.JPG

IMG_8739.JPG

IMG_8746.JPG

IMG_8753.JPG

IMG_8782.JPG

IMG_8789.JPG

IMG_8791.JPG

IMG_8799.JPG

IMG_8701.JPG

IMG_8702.JPG

IMG_8705.JPG

IMG_8710.JPG

IMG_8714.JPG

Italia… aijai tuo ihana maa. Täynnä yllätyksiä, tunteita ,ihania ruokia, ihania juomia ja upeita ihmisiä. Olen pitkään ihmetellyt mikä minua vaivaa… täysin käsittämätön kaipuu jonnekin…maailmalle…polte joka syö sisusta, en voi ymmärtää sitä mutta tunnen sen vahvasti ja usein se loppuu välittömästi kun astun uuteen maailmaan…

Italia oli jotain niin uskomatonta. Olen sanaton, sydämeni jäi sinne…niin kaunis maa. Valtavien kumpujen keskellä upeita keskiaikaisia linnoituksia, vanhoja rakennuksia ja upea luonto. Kaiken tuon kuumuuden keskellä valtavan rehevä luonto suorastaan tulvi silmiini ja nenääni. Huumaava tuoksu vailla vertaa. Upeita viinitiloja ja kauniita kivisiä rakennuksia.Ilmassa huokui menneiden elämien taika. Majatalomme pihalla pystyin vaistoamaan ja kuulemaan päässäni hevosen kavioiden kapseen , nuoren rakkauden joka salaa kaikilta silmiltä puiston suojassa nautittiin. Vartioiden vahva miehinen energia ja haarniskoiden kirskunta..tulvi kuvina mieleeni. Monena hetkenä nautin näitä kuvia…on vaikea edes sanoa miltä minusta tuntui…olisiko siellä tuntunut kuin olisin tullut kotiin vai kuvittelinko vain…vai olisiko voinut olla entinen elämäni joka palautui sieluni sopukoista mieleeni? Kuka tietää…Olen lukenut ,että kaikella on tarkoituksensa… ihmisillä, kohtaamisilla, tapahtumilla, iloilla , suruilla, pettymyksillä, onnistumisilla jne..Joskus olen jopa lukenut ,että myös paikat kutsuvat ihmisiä. Miksi juuri valitsin tuon maalais liinoituksen, olisiko voinut olla, että minä olin juuri siellä pihassa , olisiko se ollut kotini vai olinko ollut piikana siellä… en tiedä. Mutta sen tiedän , että joku tarkoitus sillä oli. Se selviää minulle joskus. 

Italia toscana on paikka jossa kannattaa ainakin kerran elämässä käydä. Vahva suositus, ei jätä ketään kylmäksi. Minä ainakin tulen menemään uudestaan , se on varma. Yksi seikkailumme huipentui Sienan kylään, pieni sokkeloinen kaupunki linnoituksessa , suurella sydämellä. Kävimme ystävieni kanssa fiilistelemässä paikallista laukkakisa-tapahtumaa palio di siena, sen alku huumaa ja valmisteluja. Menimme aamupäivällä paikanpäälle. Aluksi oli vaikea löytää pienestä sokkeloisesta paikasta parkkia, kaupunki on kumminkin rakentunut linnoituksen ympärille ja on todella täynnä autoja ja ihmisiä valmiiksi. Saavuimme kävellen keskustaan , jossa upea keskiaikainen katedraali  Duomo di siena sijaitsi. Vaikuttava suuri rakennus , ihaninen enkeli patsaineen oli vangitseva näky. Se koko kaupunki oli sykähdyttävä, niin upea tunnelma. Sielläkin mieleeni tulvi kuvia , kaikista keskiaikaisista tapahtumista ja tunnelmista. Kiersimme kaupunkia etsien tapahtumaan liittyviä rituaaleja ja hevosia :)Meille selvisi ,että jokaisen kaupungin osalla oli oma lippu ja jokainen paikallinen kantoi oman alueensa lippua huivissa. Jokaisella aluella on oma ratsu ja ratsastaja , jotka kilpailevat keskiaikaisessa kisassa keskellä kaupunkia toisiaan vastaan. Jokaisella alueella on omat rituaalit ja fiiliksen nostatus bileet päiviä ennen virallista tapahtumaa. Saavuimmekin kiertelyn jälkeen yhden alueen omaan rituaali hetkeen. Väki kerääntyi kapealle kujalle, Ihmisiä oli satoja. Yhtäkkiä kansa hiljennettiin… keskelle väkeä saapui jonkinlainen pappi ja avustajia. Pappi lausui kovaan ääneen erilaisia rukouksia ja siunauksia. Paikalle tuotiin ratsu ja ratsastaja… pappi pirskotti heidän yllensä ilmeisesti pyhää vettä ja jatkoi erilaisia siunaus rituaaleja. Tämän jälkeen ne kaikki alkoi laulamaan niin kovaan ääneen , että mun iho vaan meni aivan kylmänväreille ja sielusoi… voi luoja mä tunsin sen niin syvällä , ettei ole epäselvyyttä ettenkö ole siellä ollut aiemmin. Niin Upea….sanaton!

Kaikki matkani olen tehnyt suurella sydämellä, tallettanut ne hetket ja kokemukset syvälle. Ehkä jonain päivänä minulla on lapsenlapsia , joille voin kertoa minun seikkailuista, jakaa tuota suurta ja syvää kaipuuta maailmalle. Minun ukkini , rakas ukkini hänellä oli sama kaipuu maailmalle, myös isälläni ja se on näköjään myös minulla. Jännä nähdä kenelle lapsistani tämä siirtyy ;)Olen kiitollinen kaikesta hvyästä mitä minulla on , kiitollinen kaikista kokemuksista maailmalla ja kaikista ihmisistä joita tapaan tuolla matkoillani…Haluan tämän kertaisen kirjoitukseni herättävän teissä pienen valon sisällänne , kaipaamaan seikkailua joka vie teidät upeimpiin paikkoihin <3Nyt kirjoitan useammin…reissaamisen takia en ole ehtinyt …hirveästi kerrottavaa , vähän aikaa ;))

Love you <3 kuvat puhukoon puolestaan <3

Hyvinvointi Mieli Matkat Suosittelen

Yksinäisyyden hiljainen hymni

Yksinäisyys, mitä se on? Onko se sitä ettei koko ajan joku ole lähellä tai että ei oikein elämässä yleensäkään ole ketään. Mielestäni se on juuri nuita ja paljon muutakin… tulee mieleeni laulu… Niin kaunis on hiljaisuus ja kauniimpaa on kaipaus…
Onko vanhukset yksinäisiä, omissa kodeissaan , vanhusten taloissa…? Onko lapset yksinäisiä kiireisten aikuisten keskellä? Onko aikuiset yksinäisiä kaiken kiireen keskellä? Onko vaimot, miehet, äidit , isät , mummot, vaarit , lapset , naapurit tai vaikka afrikan nälkää näkevät ihmiset yksinäisiä?Onko yksinäisyys tunne vai onko se todellisuus???

Minulle yksinäisyys on samalla vapaus ja vankila. Rakastan olla yksin, rakastan olla ihmisten kanssa. Ihmisille antamani aika vaatii minulta palautuakseen yksinäisyyttä. Rakastan erakoitua kotiini. Sukeltaa omaan pieneen kuplaani ja vain omine ajatuksieni kanssa. Yksinäisyys on myös kurja kaveri. Se ei kysy aikaa ei paikkaa. Ihan yhtäkkiä kenelle vain voi tulla tunne yksinäisyydestä. Kaipaisin välillä enemmän yksinäistä aikaa, ymmärrettävästi yrittäjänä ja monen lapsen äitinä, yksin olo on vain sumuinen haavekuva ;D

Tästä päästiinkiin aasinsiltaa asiaan, yksin olo ja yksinäisyys on todellakin eri asia. Yksinäisyys kalvaa sielua, kun taas yksin olo antaa paljon. Oman itsensä kanssa käyty keskustelu pään sisällä avaa uusia kulmia asioihin. Antaa asioille perspektiiviä…toki siinäkin liika on liikaa.Inhoan olla yksinäinen. Tunne siitä ettei ole ketään jakamassa elämää. Olen yksin maailmassa, jossa muilla ei ole niin yksinäistä, mutta tämäkin lienee kuvitelmaa..koska onhan muutkin yksinäisiä…ovathan?

 

IMG_8613.jpg

Rakastan luonnossa oloa ja taivasta…kauniita eri sävyjä aina. Tälläkin hetkellä paistaa niin kaunis aurinko….sateisen päivän jälkeen paistaa aina. Yksinäisyyden hiljainen hymni koostuu juuri noihin kuviin kätkeytyvästä hiljaisesta kuiskeesta. Voit kuvitella koivun oksien hiljaisen havinan tuulen tuudittaessa puuta….tai jospa voisi kuulla pilvien pehmeää sointua taivahalla…Luonnon kauniiden henkien liikehdintää…puiden ja kasvien henget laulavat kaunista hymniä….siellä ei enää tunnu niin yksinäiseltä…

 

 

 

 

 

IMG_8643.jpg

IMG_8606.PNG

Ymmärsin tänään , että oivaltamalla näkymätön maailma ympärillämme , avaa se uuden portin elämään. En ole yksin en koskaan. Minulla on aina mukanani useampi suojelusenkeli, joka meillä jokaisella on. Minulla on valonauttajia, yksisarvisia ja keijuja ympärillä. Jättäen minulle kauniita merkkejä huomatakseni heidät ja oikean polkuni jota kulkea.

Harjoittelin tänään energiahoitoa ystävälläni ja voin kertoa miten hyvältä se tuntuikaan…! Yksi uusi alku polullani, jossa en ole yksin enkä yksinäinen. Polulla on paljon uusia ihmisiä, jotka olemme sopineet tavataksemme siellä. Jokaisella joku uusi merkitys, ehkäpä tuoda minulle vähemmän yksinäisyyttä elämään …tai ehkä vain avatakseen silmiäni maailmalle…jotta näkisin kaiken ihanan mitä minulla on…ihania lapsia ,ihania ystäviä, ihania läheisiä …toivon kaikille yksinäisille sieluille paljon uskoa tulevaan ja lähetän paljon enkeleitä matkallenne tukemaan yksinäisyydessä…!

Yksinäisyyttä ei näe sen voi vain kokea <3Jos joku haluaa minulle harjoitushoitoihin, niin laittakaa viestiä …

<3 Love U

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä