Ilmastoraporttia luetaan kuin Raamattua?

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Saalasti teki mielenkiintoisen rinnastuksen. Hän totesi, että ilmastoraportteja luetaan kuin Raamattua. Lukija hakee perusteita omille ääriajatuksilleen. (Petteri Saalastin kommentin löysin Jaana Savolaisen kolumnista, HS 12.1.2020)

Säästä on helppo heittää huulta – paljon helpompaa kuin perehtyä planeettamme tilaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa eilinen aamu Tohmajärvellä. Päivän lehdessä luki, että maapallon mittaushistorian lämpimin vuosi on ollut vuosi 2016. Facebook taas muistutti, että tuona lämpimänä vuonna ja täsmälleen tänä tammikuun päivänä Suomen kylmin paikka oli Tohmajärvi, – 36,5, astetta. Nyt, samaisena tammikuun päivän on asteita + 3. Jos kuluva vuosi on päivän sään suhteessa lämpimämpi, niin olemme hukassa. Sää ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin ja todellakin eri asioita.

Aatteellisten äärilaitojen hakemisen tapaa kuvailee hyvin viime kesän ja syksyn Päivi Räsäsen twiittikohu. Hän lainasi Raamatusta kohtaa, jota ei lueta jumalanpalvelusten raamatunteksteinä. Käyttämässäni suomenkielisessä Raamatussa on 1643 tiheällä ladottua kaksipalstaista sivua. Jos kolmen vuoden jaksossa luettaisiin Raamattu läpi sunnuntaisin, niin luettavaa olisi noin 10 sivua /sunnuntai. Musiikki ja muu ohjelma pitäisi jättää pois.

Mitään ei toki tarvitse salata. Kaikki kohdat ovat kenen tahansa luettavissa. Suomen kielellä on kirjastoissa ja kirjakaupoissa saatavissa myös Raamatun rinnakkaiskirjallisuutta. Minulla on esimerkiksi hyllyssäni Pietarin evankeliumi sekä Pietarin ja Andreaan teot, Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit ja Koptilainen Tuomaan evankeliumi. Lisäksi on Vanhan testamentin rinnakkaista kirjallisuutta, jota ei kuitenkaan aikanaan hyväksytty Raamatun kirjoitusten kokoelmaan. Niitäkin voi silti olla hyödyllistä lukea- kuten Martti Luther aikanaan arveli.

Likimainkaan kaikki ei Raamatussa kuitenkaan ole sellaista, jonka nyt voisimme ottaa ohjeellisena. Minulla ovat nyt menossa Mooseksen kirjat. Paljon kaunista ja oikeaa mutta myös kostoa, massamurhia, nöyryyttämistä, vihaa. Lukija joutuu hämmästelemään, että tässäkö nyt muka toimii rakastava Jumala.

Lukijan on hyvä ajatella, että järki, päättelykyky, kohtuus ja oikeudentunto ovat Jumalan hyviä lahjoja ja niitä käytetään myös Raamattua lukiessa. Niin kirkkokin aikoinaan on tehnyt luettavia kohtia valitessaan. Ajatellut ja rukoillut. Monet jyrkkien kantojen ihmiset pillastuvat, kun puhutaan valinnasta – yleensä kiivastujia ovat he, jotka mieluiten vetoavat yksityiskohtiin. Raamatussa on kuitenkin olemassa pääsanoma, ydin.

Ilmanmuutoksella tehdään politiikkaa ja Raamatun lukemisella samoin. Päivän sään suhde maapalloon on samantapainen kuin yksittäisen lauseen suhde Raamattuun. Toivon, että voisimme hengitellä hiukan rauhallisemmin ja norjistella sekä jäseniämme että ajatuksiamme. Olipa sitten kysymys ilmastonmuutoksesta tai Raamatusta

Elän päivän sään keskellä. Se ei silti sano, etteikö olisi olemassa suurempikin kokonaisuus, kokonainen planeetta. Ja oikeutettu huoli sen elinvoimaisuudesta. Muistelen Raamatun jakeita ja kunnioitan niiden hyviä ohjeita ja kummastelen toisia. Se ei silti sano, etteikö olisi olemassa koko Raamattukin. Hengitellään.