Vaatteista

Aamulla kouluun kävellessä mietin mun tyyliä (jos sitä edes on) ja miten se on kehittynyt, niin aattelin kirjottaa tännekin siitä.

 

Ala-asteella pukeuduin lähinnä isosiskon vanhoihin vaatteisiin ja äidin ostamiin/lahjaksi saatuihin vaatteisiin. Muistan vain muutaman kerran, kun olin itse vaatekaupassa valikoimassa vaatteita. Ala-asteikäisenä en tykännyt farkuista yhtään. Käytin collegehousuja, verkkareita ja vakosamettihousuja.

Kerran oltiin menossa Tampereelle sukuloimaan ja mulla ei ollut ehjiä housuja, niin äiti pakotti mut vaatekauppaan ja osti mulle farkut vasten tahtoani. Ne oli Beavers-merkkiset ja opin lopulta tykkäämään niistä.

Yläosista muistan punaisen collegepaidan, jossa oli vaalea hevosenpää, lahjaksi saadun viininpunaisen ruusukuvioisen fleecen (vihasin sitä) ja harmaan neuletakin, jossa oli vetoketju edessä. Siitä neuletakista tykkäsin.

 

Kuudennen luokan jälkeisenä kesänä tyylini muuttui – tai oikeastaan mulle kehittyi tyyli. Oltiin kavereitten kanssa niin fuckin rock n’ roll, että pukeuduin mustaan, käytin ihan liikaa kajalia ja näytin kissan oksentamalta ja paskassa uitetulta karvapallolta.

Seiskalla ostin tosin ensimmäiset hyvät farkkuni, joiden lahkeet kavensin mummon avustuksella pilleiksi. Mutta pakkohan ne ainoat hyvät housut oli sitten repiä, että näyttäisi nolommalta potenssiin miljoona.

Seiskalla käytin myös aika paljon hameita. Yksi asu on jäänyt positiivisesti mieleeni: pitkähihainen vaaleanpunainen raitapaita, mustavalkoruudullinen mekko, mustat sukkikset ja maiharit. Se oli söpö :3 Käytin seiskalla muuten myös miesten farkkuja, ne oli aika kivat (ainakin muistaakseni).

Muita mainittavan arvoisia vaatteita ja asusteita, mitä on jäänyt mieleen: musta kissa t-paita (♥), kerttulin vanha, pitkä neuletakki, jota reunusti Saatanan perskarvat (hyi saasta), niittikaulapanta, jota käytin enemmänkin reiden kuin kaulan ympärillä (:D), kaikki ne kengät, laukut ja vaatteet, mihin oltiin kirjoitettu kavereitten kanssa paksulla tussilla jotain helvetillisen typerää (typerät 13-15-vuotiaat).

 

Kasilla mun tyyli ’normalisoitui’. Mun tukka ei ollut enää mikään halvan näköinen kasarikopio (vaan hobittitukka, oh god) ja lopetin kajalin käytön. En oikeastaan muista mitään mun vaatteita kasiluokalta, olin sillon vissiin niin perusteini. Ysillä jatkoin samaan malliin, mulla ei ollut mitään huomiota herättävää tyyliä, olin tylsä.

Hauskaa ajatella, että mihin kamaliin vaatteisiin oon joskus seiskalla pukeutunut. Hävettää ja naurattaa samaan aikaan:D En jaksa nyt kirjoittaa lukioajoista (koska en muista niistä mitään) ja viime vuodesta.

 

Kertokaa jotain teidän noloja vaatemuistoja *-*

 

Muoti Ajattelin tänään Trendit

Miksi sillä on pyllyjä mahassa?

Noin sopertavat minut rannalla näkevät pikkulapset kaitsijoilleen kesällä, kun uudenvuodenlupaukseni alkaa tuottaa hedelmää. Ah!

Asiaan. Kuten kaikki tuntemani ihmiset varmasti jo (ikäväkseen*) tietävät, olen erikoinen tyyppi sikäli, että vaikka treenini on syklistä ja tykkään myös herkutella aika-ajoin merkittävästi, jopa näyttävästi, on rasvaprosenttini (naiseksi) verrattain alhainen – viime mittauksessa 16 ja rapiat.

Tämä tietenkin tarkoittaa, että mikäli omaisin täydellä teholla käyvät aivot ja hieman enemmän viitseliäisyyttä sekä rahaa, voisin yksinkertaisesti syödä niin presiis että mitään sen kummempia dieettejä ei tarvitsisi harrastella, jos vain saisin ahterini kammettua salille sen 4-5 kertaa viikossa. Saapa nähdä, lapseni, mihin kykenenkään. Tämänhetkinen ruisleipä/kananmuna/klementiini/raejuusto/broilerinkoipi(!!!)/riisi/karjalanpiirakkasörssötys ei ainakaan mua auta yhtään,  eli ajattelin ainakin nyt lopputalveksi kiristellä hiilareista ja rasvasta (ei broilerinkoipia!!!!) kun en kuitenkaan jaksa lähteä juoksemaan umpihankeen kuin kerran viikossa. Eli ei mitään riisijuttuja. Tai pannukakkuja tai edes sen enempää leipää. Aamuleivän lisäksi leipää. Loput hiilarit sitten kasviksista ja hedelmistä. Joo. Ja proteiinia ainakin se 2g/painokilo. Ja sitten tosi paljon vettä ja muistaa sitten lämmitellä ennen treeniä ja jälkeen treenin niin ei käy kuten mulle eilisen torspoilun jälkeen. Oon nimittäin aivan paskana.

En nyt jaksa niin tarkkaan miettiä kun on kamala kiire taas kun pitäis aamulla ehtiä tekemään jotain muutakin kun näpyttelemään tarkoituksettomasti tietokoneen ääressä, jauhan tätä samaa paskaa jo kolmatta vai peräti neljättä vuotta. Alan jo epäillä että oikeasti en halua olla (liian) hyvässä kunnossa, koska olisinhan silloin niin pirun hyvännäköinen etten varmaan saisi kosiskelijoilta hetken rauhaa.

 

*ikäväkseen sikäli, että jauhan mielelläni treeneistäni ja syömisistäni ja kehonkoostumuksestani ja hauiksestani jne jne.

 

Hyvinvointi Liikunta