Kirjaimellisesti meillä vappu tuli ja meni. En oikein päässyt tai tajunnut nauttia siitä ollenkaan. Meillä on ollut hieman kireää tunnelmaa kotona, talousasioita pitänyt laittaa kuntoon, hoitaa arjen askareita, jonottaa lastenvaatteita (en viitsi kertoa tarkemmin :D), yrittää sopia tapaamisia kavereiden ja omien vanhempien kanssa ym.

Torstaina suunnittelimme vappumenun meille ja perjantaina heti aamusta lähdimme kauppaan. Ruokaa ostettiin varmaan 50:lle hengelle ja meitä on vain 2+1. Hups! En tiiä menikö jotenkin överiksi, koska emme ole vieläkään käyneet kaupassa ja kaapissa on ruokaa. Ruokana teimme erilaisia finger food tyylisiä grillissä ja että kaikkia edellisen päivän ”jämäruokia” pystyi hyödyntää seuraavan päivän ruoassa. Hyvää ruokaa oli kyllä.

Onneksi mummi toi tytölle ensimmäisen vappupallonsa, koska meillä jäi koristelutkin laittamatta. Ei hän kyllä vielä ymmärtänyt siitä ollenkaan, ihmetteli vain mikä lentää tuolla ilmassa. Vappupallo rattaissa kiinni suuntasimme koko perheen voimin koira mukaan lukien vappupäivänä alueellamme MLL:n järjestämään vapputapahtumaan. Tapahtuma oli kiva, porukkaa riitti ja sää oli mitä mainioin! Kiitinkin myöhemmin MLL, että oli kiva olla tässä omalla alueella perheen kanssa eikä aina lähteä Kaivariin.

Vapun jälkeisenä maanantaina olisi voinut olla krapula, mutta yhden skumppapullon juominen viikonlopun aikana ei sitä tuo. Vaan minullehan iski migreeni (taas kerran). Siinä yritin tytölle tehdä aamupuuroa hampaita kiristäen, kunnes tuli olo että ”en jaksa”. Niinpä löysinkin itseni keittiön lattialta itkemässä. Kaikki huolenaiheet, stressi ja vielä tämä migreeni iski ja vei voimat.

Aamupalan syötyämme ja vähän aikaa oltua suuntasimme tytön kanssa päikkäreille ja sieltä herättyäni tuntui kuin uudelta päivältä. Migreeni alkoi laantua ja muutenkin oli kevyt olo. Vein koiran ulos ja törmäsin hierojaan, joka oli avannut hierontapaikan meidän naapuriin. Siinä muutaman sanan vaihdettuani päätin varata hierojan heti seuraavalle aamulle.

Niskat jumissa menin tiistaiaamuna hierontaan ja tunnin oltua oli taas parempi olo. Siitä kaverille, missä pääsin purkamaan vähän tunteita ja Olivia pääsi leikkimään kaverin kanssa. Siellä ollessani sain puhelun, että sain haluamani työpaikan ja se alkaa heti elokuussa. Kotiin tultuani olin saanut kirjeitä, mitkä helpottivat meidän taloudellista tilannetta. Pikku hiljaa asiat loksahtelevat vain paikoilleen ja aurinko taas paistaa risukasaan. Tällä viikolla paistaa vielä todella lämpimästi ja ollaankin oltu vain ulkona perheen kanssa päivittäin.

Onneksi kesä tulee, se pistää hymyn huulille jokaiselle ihmiselle ja murheet häviää 🙂