Kirjoitin aikaisemmin, että olen kolmen lapsen äiti. Minulla on siis konkreettisesti vain yksi lapsi, mutta muut perheenjäsenet tekevät minusta kolmen lapsen äidin.

Lapsi

Jokainen, jolla on lapsi, tietää kuinka paljon se vaatii aikaa. Me äidit emme istuskele sohvilla lukemassa päivän lehtiä ja nauti kahvista. Aamu alkaa siitä, kun lapsi päättää herättää sinut olipa kello mitä hyvänsä ja ihan sama nukuttiko sinua vaiko ei – silloin herätään. Herättyään lähdetään aamupesulle, vaatteiden vaihtoon ja aamupalalle. Tämän jälkeen meillä leikitään ja pääsen itse juomaan kahvit. Sitten lapsi päikkäreille ja itse syömään rauhassa aamupalaa.

Ensimmäisiltä päikkäreiltä herättyään on vuorossa vaipanvaihto ja lounaalle. Vaipanvaihto on nykyisin nopea toimenpide, mutta ruokailu saattaa kestää 10-30min riippuen miten kiltisti syödään. Lounaan jälkeen lähdemme käymään ulkona, mutta pian leikkien jälkeen on välipalan aika ja lapsi päikkäreille.

Päikkäreille menokaan meillä ei ole sitä, että lapsi sänkyyn ja that’s it. Meillä nukutetaan päikkäreille, joskus menee vartti joskus puol tuntia. Lapsen nukahdettua on aika taas omalle lounaalle. Sen jälkeen herätys, vaipanvaihto ja päivällinen. Sit katsotaankin Pikku Kakkosta ja leikitään vähän.

Kellon näyttäessä ilta 19 siirrytään iltapuurolle, iltapesulle ja yöunille. Tästä yöunille menosta meille on tullut aika pitkä operaatio, välillä nukahdetaan 20min ja välillä ollaan tunti siellä. Tämä johtuu tytön halusta nousta ylös seisomaan pinnoja pitkin eikä osaa mennä takaisin alas, joten häntä lasketaan takaisin makuulle. Sitten kun olet saanut rakkaan lapsesi vihdoin ja viimein yöunille, mietit, että katsonko pari sarjaa vai menenkö nukkumaan, koska tiedossa on yöherätykset ja taas aamulla aikaisin ylös. Rankkaa, mutta silti voisin toisen hankkia 😀

Koira

Meidän koira ei todellakaan ole mikään ruudinkeksijä. Tai on ehkä viisas, mutta niin patalaiska. Huonon sään ollessa, meidän koiran saa just ja just ulko-ovesta ulos viereiselle nurmikolle tekemään tarpeensa ja siitä heti sisälle. Vaikka olisikin parempi sää ulkoilla, niin meillä se tarkoittaa sitä että pidemmän lenkin jos teet, niin vedät koiraa perässäsi. Toinen juttu on ruokailu. Mä en oo koskaan tavannut koiraa, joka pitäisi viedä naama ruokakipolle ja sanoa, että ”SYÖ”. Meidän koiran lemppari on varmaan se, kun mennään makkariin nukkumaan. Kuten sanoin, laiska 😀

Mies

Tässä on se meidän kolmas lapsi. Aikuinen ihminen, mutta mies (tai teini). Aamut alkaa niin, että hänet tulee herättää, koska nukkuisi muuten varmaan koko päivän. Tälleen se jatkuu sitten koko päivän aina, kerro mitä hänen tulee tehdä, koska muuten ei tapahdu mitään. Ja nyt siis puhutaan, että laitatko astiat koneeseen, laitatko koneen päälle, voitko katsoa tyttöä vähän aikaan, vietkö koiran ulos ym. Kyllä hän nyt joskus itsekin tekee jotain oma-aloitteisesti, mutta aika vähissä on ne kerrat 😀

Miten mun pää kestää tätä? Jaa-a hyvä kysymys, välillä mietin itsekin, että onko tässä mitään järkeä. Välillä on ihan loppu olo, mutta sitten ne pienet hetket tekevät näistä ongelmista pieniä. Kun näet tytön oppivan uusia asioita, olen ihan mielissäni. Nukkuva lapsi on suloisin näky maailmassa. Minulla kun on paha mieli tai muuten voimat loppu, tulee koira nuolemaan jaloista ja antamaan söpöllään puppyfacella voimaa. Mies tekee minulle aina ruoat, jotta saan energiani pitää heistä huolen. Kyllä hän myös siivoaa ja tekee muutenkin paljon kotitöitä ilman kehotustani. Mieheni kertoo lisäksi päivittäin kuinka olen maailman paras äiti ja puoliso.

Nämä pienet asiat tekevät minusta onnellisen kolmen lapsen äidin <3