Andele andele riba riba!

Mulla on perjantaina synttärit. 

Oon pohtinu pullean pääni puhki tässä viime viikkojen aikana, miettiny vähän tätä elämää (lue: miettiny = panikoinu). Mun elämä on tällä hetkellä aika tosi ihanaa mutta, (nyt se tuli se MUTTA tamtamtaaaa)..

Kun mä olin pikkutyttö, halusin että mulla on lapsi ennen ku oon kolmekymppinen (aka eläkeläinen).

Kun mä olin hippi-teini, halusin että mulla on lapsi ja aviomies ennen ku oon kolmekymppinen (aka eläkeläinen).

Kun mä olin parikymppinen, halusin että mulla on lapsi, aviomies ja oma koti ennen ku oon kolmekymppinen (aka eläkeläinen).

Kun mä olin neljännes vuosisataa, halusin että mulla on lapsi, aviomies, oma koti ja koira ennen ku oon kolmekymppinen (aka eläkeläinen).

Kun mä oon nyt perjantaina 28v, haluan että mulla on lapsi, aviomies, oma koti, koira ja elämä täynnä pullantuoksuista rakkautta ennen ku oon kolmekymppinen (aka aikuinen).

Ottaen huomioon sen että lista on vaan kasvanut tässä vuosien mittaan, aloin äkkiä huolestumaan tästä ajankulusta. Eihän se oo mahdollista että musta tulee aikuinen (eli että saan haalittua kasaan kaiken mitä kuvittelen aikuisella olevan) tässä seuraavan kahden vuoden aikana kun eih ääh eiiiih, tää aika menee liian nopeasti! Mistä niitä koiria saakaan? Tarviiko niille vakuutuksen? Pullia onneks osaan leipoa. Ja mikä vielä pelottavampaa; oon ollu tässä maailmassa perjantaina kaksikymmentäkahdeksan vuotta! Tässähän täytyy pistää hösseliksi että ehtii tekemään kaikki ne asiat mistä on tässä vaan höperönä haaveillut! #YOLO  

1/5, saat arvosanaksi tyydyttävän.

 

Mulla on perjantaina synttärit.

 Voi paska.