Kun eräs raskaana oleva ystäväni laittoi tänään viestiä ja mainitsi ohimennen että he olivat käyneet katselemassa rattaita ja päätyneet Inglesina -merkkiseen Trilogy Systemiin, tajusin että voisihan sitä itsekkin hieman tutkaista mitä tällä piskuisella pläntillä on tarjolla, vaikka oma budjetti olikin alhaisempi. Olen käynyt työmatkan varrella pariin otteeseen Mothercare -liikkeessä kurkkailemassa heidän valikoimaansa mutta ensinnäkin hinnat mutta myöskin laatu hintaan nähden, eivät ole vakuuttaneet. Ajattelin sitten että no tilaan jostakin niin saan parempi laatuiset samaan hintaan mutta ei. Toimituskulut tänne ovat sen verta suuret että melkeinpä samaan loppusummaan päädyttäisiin. Päätin sitten että no perskele, kysäsen jonkun pakettidiilin niin että saan carry cotin, maxi cosyn ja strollerin samaan settiin. Ja kyllä, inhottavia ovat nuo Finglish väännökseni mutten ihanihan oikeasti tiedä miksikä näitä sanotaan suomeksi. Noh, Mothercaresta he kertoivat että tällainen muovisen oloinen ehkä liiankin peruskauralta näyttävä combo olisi 325 euroa, kattaen kuitenkin nuo kaikki kolme sanahirviötä. (Huomioikaa että täällä on kaikki tuontikamaa joten se näkyy myös hinnassa) 

Äitiltäni piheyteni perittyä, ajattelin hetken että kai ne sen aikaa kestää kun poika niitä tarvitsee, ei täällä missään haastavissa maastoissa olla ja talven lumiakaan ei tarvitse miettiä. Ystäväni upeita Inglesina rattaita zoomailtuani aloin epäröimään valintaani. Aloin miettimään että ehkä niihin olisikin syytä panostaa, entäs jos ne hajoavatkin hetkessä, mitäs jos rengas lähtee irti ja Böge pyörii mäkeä alas ja lammas puraisee sitä korvasta. Kääk!

Joka tytön unelma-rattaathan olisivat tietenkin ne tonnin Stokken muotoilun multihuipentumat raikkaineen väreineen päivineen mutta, jotta tämän äitin päivät olisivat raikkaita ja värikkäitä, eivätkä täysin taloudellisesti harmaita, olen ajatellut käyttää rahani viisaasti, ja leikkiä Sherlockia jotta saan rahalleni mahdollisimman paljon vastinetta. Tottahan toki omalle lapselleen haluaa parasta mahdollista mutta hei ihan for real my seal, etsivä löytää ja minähän etsin! Uskon vakaasti siihen että laatumerkkejä saa kyllä halpaan hintaankin, kun vaan osaa etsiä oikeista paikoista. Olen aina jotenkin ennemmin käyttänyt rahat kokemuksiin kuin materiaan, sitä rataa mennään nytkin 🙂

Päätin siis luottaa, jälleen kerran, lemppari-bloggari-perheeni naikkoseen. Muistin että hän oli kirjoittanut jotain rattaista joihin he olivat päätyneet nyt toisen lapsensa kohdalla. Klikkasin naisen blogiin ja tsadaaam sieltähän se löytyikin, hän suositteli Jane -merkkisiä rattaita, itse ostivat Twone malliset, kaksi pikkuista kun on matkassa. Hetken paikallisia sivustoja skrollailtuani huomasin että halvimmat, meille käypäiset, olivat 700 euron luokkaa, ilman mitään herkkuja. Kasvoilleni rypistyi samanmoinen ilme kuin jotakin ällöttävää haistettuani, joten päätin jatkaa etsimistä, klikkasin tieni Ebayhin. Unelma-rattaideni hinta oli alhaisimmillaan 579 puntaa eli noin 700 euroa. NÖÖÖYYY! Tuohon vielä postituskulut päälle niin avot!

Yrittänyttä ei laiteta joten jatkoin etsimistä, tähän hetkeen mennessä oli päähäni pinttynyt jo ajatus että muun merkkiset rattaat eivät kelpaa. (Niin kuin aina, innostun sekunnissa ja en anna periksi). Mietin että mistä perhanasta sitä voisi vielä koittaa etsiä, kiroten kirpputorien olemassaolemattomuutta. Jos olisin Suomessa, menisin kirpparille metsästämään tai huuto.nettiin tai johonkin FB ryhmään missä myydään käytettyä kamaa halvalla.. DINGDINGDING! Johan välähti, ehkäpä nämä Välimeren kasvatit osaisivat myös perustaa kirppari-ryhmiä? Joohanjoohan? KYLLÄ! Lisäsin itseni niistä jokaiseen ja aloin käymään ilmoituksia läpi, skrollasin sormet hikoillen, Böge mahassa tanssien. Ja voitteko uskoa mihin törmäsinkään? ”Myydään Niinavan unelma-rattaat, kaikkine höysteineen, hintapyyntö 200 euroa!” WOOT?! Klikkasin ilmoitusta, luin tekstin kokonaisuudessaan, tajusin että pakettiin kuuluisi vielä hyttysverkko, sadesuoja jajaja.. ainoana ”haittapuolena” oli rattaiden väri, olisin tietenkin halunnut jotain neutraalia mutta tämä oli musta-syvän punainen. Mietin hetken että olisiko punainen sävy pojalle liikaa mutta sitten tajusin että ovat paloautotkin punaisia, niin ovat myös Ferrarit ja Aku Ankan autokin. Hyvin käy meidän miehelle! Otin naikkoseen yhteyttä ja sovin treffit parin päivän päähän. En malta odottaa että pääsen näkemään nämä luonnossa ja toivon mielettömän paljon että ne olisivat hyvässä kunnossa ja saisin asian kerralla kuntoon! Minun tuurillanihan se myy ne jo tänään tai häviää itse maan pinnalta. Joten, pitäkää peukkuja pystyssä, me ollaan meant to be! 😀 Koko tää häslinki ja huh, miettikää jos ne oiskin just niin parhaat kun toivonkin! Nyt odotellaan, kärsimättömänä. 

Syitä miksi tuohon Jane Rider Travel Systemiin ihastuin oli siis:

• Suosikkibloggarin suositus (supersuuri vaikutus hahha)
• Helppo taittaa kokoon ihan yhdellä kädellä ja mahtuu pieneen tilaan
• Jousitus ja ”iskunvaimennus”
• Käsijarru
• Istuimen voi kääntää joko itseään päin tai sitten menosuuntaan
• Superhelppo kiinnitysmekanismi (kun vaihdat maxi cosysta strolleriin etc.)
• Maksimi scoret turvallisuustesteissä
• Istuimen/kopan asentoa voi muuttaa kolmeen eri kulmaan
• Materiaalit pesunkestäviä, hengittäviä, vedenkestäviä, liankestäviä, kestää tuulenpuuskia ja heijastaa UV valoa poispäin

Onko kenellekään kokemusta Jane rattaista? Ovatko niin uskomattomia kuin olen päähäni saanut uskoteltua? Myydäänkö näitä Suomessa laisinkaan? Mietin tässä vain että jos jokin menee pieleen tältä englantilaisnaiselta näitä hakiessani niin mun täytyy varmaan jostakin löytää samanmoiset joka tapauksessa. My mind is made up – Böge kuuluu mansikkamehun värisiin viileys rattaisiin! Eikö niin? Hyvin käy mansikka pojallekin? 😛

Kerron sitten miten kävi: Oliko rattaat aivan hoax vai saivatko ne uuden kodin meidän hellästä huomasta! Pitäisin pienet pailut jos piheyteni palkittaisiin uudenveroisilla unelma-rattailla, 500 euroa halvemmalla kuin kuvittelin, woopwoop!