(Iso)papan kahdeksankymppiset!

Teen tän postauksen niiiin myöhässä. Kevin on hakenut uutta rytmiä ja valvottanut koko kuluneen neljän kuukauden edestä. Nyt tuntuu, että valvomiset ois hetkeks valvottu. Mulla on ollu etusijalla muut asiat, esimerkiks hereillä pysyminen.

Mun pappa täytti pyöreitä, huikeet 80 vuotta! Suunnattiin siis maalle papan synttäribileisiin. Vitsit että oli tosi hauskaa, mutta ihan kamalaa matkustaa autolla vauvan kanssa. Oon Kevinin syntymän myötä alkanu vihaamaan yksityisautoilua, oikeestaan siks että Kevin ei oikein nauti siitä enää. Mun isi joutu vuokraamaan minibussin, että päästiin koko perhe paikalle, oli aikamoista.

Ajeltiin siis eka perjantaina Helsingistä Tampereelle, lauantaina Tampereelta mökille ja juhlien jälkeen mökiltä takas manseen, sunnuntaina takasin Helsinkiin. Sain yksityisautoilusta traumat. Junalla on niin helppo mennä, jos jättää huomioimatta sen, että junalla on lähes aina myöhässä.

Paikan päällä meitä odotti päivänsankarin ja mummon lisäks täti!! Halleluja, ehti tulla matkaa taittaessa ikävä mun pikkusiskoa. Oon aiemmin tainnu mainita mikä pelastus se on. Mä en ainakaa lähe enää yhellekään perhereissulle ilman sitä. Oli reissun rankkuudesta huolimatta tosi mukava nähdä sukulaisia! <3

Tuskailin ennen juhlia mun ja Kevinin asuja, lopulta löysin täydellisen matchin! Oon mun isoäidiltä oppinu, että perheen vaatteiden pitää sopia yhteen. Helpommallakin pääsis. Löysin oman asun zalandon alesta, ja Kevinin paidan ja mirrin ostin Fiilinkistä. Farkut löyty ihan omasta kaapista, joltain saatiin ne, kun vaan muistais että keneltä.

Mä yritän nyt saada tän meiän vähän valvomisesta levinneen pakan taas kasaan. Tänään kävin juoksemassa piiitkästä aikaa, tuntuu ehkä ihan vähän siltä että elän taas. Ihanaa loppuviikkoa!

-Saga