Fiilikset ensikäynnin jälkeen

Moikka!

Tänään oli vihdoinkin se päivä jolloin matkustettiin Helsinkiin ensikäynnille. Tosiaan tapaaminen oli Mehiläisen Felicitas klinikalla ja vastassa oli ihanat kätilöt, hoitajat ja lääkäri. Vitsi mua on kyllä etukäteen jännittänyt tämä päivä. Meillä oli kuitenkin miehen kanssa koko ajan hyvä fiilis, mikä ainakin minua rauhoitti.

Oli kyllä jännä kun mentiin sisäkäynnistä sisään ja käytävässä kohdattiin heti muita pareja. Tuntui siltä että kaikki katsoi meitä ja jotenkin katseilla hymyilivät ja ymmärsivät mistä on kyse. Aika moni pareista vaikutti olevan samaa ikä- luokaa kuin mekin (25-30). Miehenikin sanoi odotustilassa että hän  vasta nyt ymmärsi missä ollaan eikä ehkä ollut käsitellyt tätä täysin vielä.

Meillä oli ihana ja kuunteleva lääkäri. Hän oli empaattinen ja kannustava, juuri sitä mitä toivoimmekin. Tuntui helpolta puhua hänelle. Käytiin paljon asioita läpi kuten meidän taustaa, sukuhistoriaa, lapsitoivetta jne. Todella vähän keskusteltiin parisuhteessa. Käynnillä tehtiin myös ultraäänitutkimus jossa huomattiin että minulla oli molemmissa munasarjoissa ainakin 20 rakkulaa. Moni asia viittasi PCOS:ssän.

”Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on tavallisin naisten hormonihäiriö. Sitä esiintyy 5–15 %:lla naisista.

Diagnoosi voidaan asettaa, jos vähintään kaksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

• Pitkittynyt tai puuttuva kuukautiskierto
• Liikakarvoitus (hirsutismi) tai laboratoriotutkimuksissa todettu biokemiallinen hyperandrogenismi eli mieshormonin liikaeritys (laboratoriokokeissa veren testosteroni yli 2.7 nmol/l tai yli 2.3 nmol/l riippuen menetelmästä ja laboratoriosta)
• Monirakkulainen munasarja kaikututkimuksessa”

Mutta diagnoosia ei kuitenkaan käynnin perusteella voitu asettaa. Sain lähetteen verikokoisiin jossa tutkitaan mm. testosteronihormoonia ja kahta muuta. Lisäksi tutkimuspolkuun kuluu myös miehen siemennesteanalyysi.

Mitä meidän hoitosuunnitelma sisältää?

Keskusteltiin eri vaihtoehtoista käynnillä. Käytiin läpi aikaisempaa letrozol kokeilua. Lääkäri kertoi että on myö olemassa toinen tablettimuotoinen lääkitys (Clomifen). Vaikutti siltä että tämä on aika lailla saman tyyppinen kun Letrozol. Päädyttiin kuitenkin pistettäviin lääkkeisiin (Gonal-F:ään) koska Letrozolin vaste ei ollut tarpeeksi hyvä. Sain myös irrotuspistoksen (Ovitrelle) sekä tablettimuotoista lääkettä (Lugesteron) jota käytetään tietyissä tilanteissa korvaamaan kehon oman keltarauhashormonierityksen vajaatoimintaa.

Käytiin vielä lääkärikäynnin jälkeen hoitajan luona läpi suunnitelmaa, ja hän kertoi lääkkeistä ja näytti miten niitä käytetään. Sain myös tehdä harjoituspistoksen ja se ei todellakaan sattunut! Huh, piikkikammoinen tyyppi voi huokaista helpotuksesta.

Kun kuukautiset seuraavan kerran alkavat niin soitan hoitajalle ja hän kertoo milloin aloitan pistokset. Samalla varataan aika ultraäänitutkimukseen.

Loppuun

Mulla on tosi hyvä fiilis tän päivän jälkeen vaikka ultraäänessä nähtiinkin paljon rakkuloita ja ymmärsin, että kyse ei ehkä ole vain pco-tyyppisestä ongelmasta vaan hieman laajemmasta. Oli helpottavaa saada vastauksia kysymyksille, ja aikaa käydä asioita rauhassa läpi. Oli myös ihanaa että minulla oli tuki ja turva mukana käynnillä. Tämä on kuitenkin meidän yhteinen tie ja haluan että hänkin kokee olevansa osa prosessia, vaikka hän käynnillä sanoi että hän tuntee olonsa avuttomaksi. Minulle riittää että hän on siinä mun vieressä.

Ei tietenkään ole sanottu että juuri tämä hoito tulee toimimaan. Mutta tämä on kuitenkin seuraava askel ja yritetään pysyä positiivisina eikä toivotaa liikaa. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän että petyn niin kovasti, eikä se ole mukava fiilis…

Kiitos jos jaksoitte lukea koko tekstin! Jos haluatte voitte laittaa kommenttia omista kokemuksista, antaa tsemppejä tai ihan muuten vaan kirjoittaa jotain :)