Olen raskaana!

Tämä postaus sisältää alkuraskauteen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Halusin laittaa postauksen alkuun huomion jotta te, jotka edelleen kamppailette lapsettomuuden kanssa ette tarvitse lukea postausta, jos koette että se on teille liian raskasta. Ymmärrän myös jos ette enään halua seurata minua blogin puolella. Blogini säilyy omana päiväkirjanani. Mä toivon teille kaikille kovasti tsemppiä <3 Te olette vahvoja!

Hei kaikille!

Mä en edes tiedä miten mä aloittaisin tämän postauksen. MÄ OON RASKAANA? mä en kyllä itsekkään sitä vielä tajua.

Mulla oli lauantaina testipäivä. Olin ihan varma että raskaustesti tulee taas olemaan negatiivinen. Niin kuin se aina ennenkin on ollut. Noh, tein kuitenkin testin ja järkytyin kun siihen yhtäkkiä tuli niin sanottu ”haamuviiva”. Minun oli vaikea päätellä oliko se nyt sitten vaaleanpunainen, punainen tai liila viiva. Mun mielestä se näytti vähän harmaalta ja ohejeiden mukaan se viittasi väärin tehtyyn testiin. En silloin vielä uskaltanut iloita asiaa vaan kerroin miehelle että voi olla tai sitten ei. Jatkettiin päivää ihan normaaliin tapaan, vaikka olihan mulla kieltämättä tosi vaikea ajatella mitään muuta.

Käytiin apteekista hakemassa Clearbluen digitaalinen testi samana päivänä mutta ajattelin että teen testin vasta aamupissasta, kun näin alkuraskaudessa suositellaan. Nukuin la-su välisen yön todella huonosti. Heräsin koko ajan ja pelkäsin testin ottamista, ”mitä jos se onkin negatiivinen ja olen jo ehtinyt unelmoida tulevaisuutta”. Pyörin, pyörin ja pyörin. Kello oli 3.00,  4.00, 5.00 jne. Jossan 5-7 välillä kuitenkin nukahdin pariksi tunniksi ja kun heräsin tunsin olevani valmis.

Mä en herättänyt miestä. Menin tekemään digitaalisen ja myös RFSU:n raskaustestin. Ei kestänyt kauan ennekuin ruutuun tuli teksti ”gravid/raskaana. Reagoin tosi oudosti. En pystynyt itkemään vaikka olin ajatellut että ihan varmasti romahdan ja itken kun hetki tulee. Hieman tärisin ja hengittelin. Olin kuitenkin niin onnellinen!! Menin sitten herättämään mieheni sanoilla ”mä olen raskaana”. Hän ei ole aamuihminen mutta nousi yhtäkkiä ylös unenpöpperössä, katsoi testiä ja veti minut alas sängylle ja sanoi ”du har varit så duktig” (olet ollut niin reipas). Siinä hetkessä tunteet ottivat vallan ja hetki oli niin ihana. Päivä on ollut ihan mahtava. Aurinko on paistanut, tapasin parhaan ystäväni ja kävin lempeässä iltajoogassa. Nyt pitää vaan yrittää pitää tämä salassa pari viikkoa eteenpäin. Iiks!