Kp13 ultra

Oho täältähän löyty.

Nyt on hyvä olo. Eilisessä ultrassa löyty oikealta puolelta kaksi johtofolliikkelia. Toinen oli 12mm ja toinen 13mm. Limakalvo oli tosi hyvä. Lääkäri nauro, että onneksi oon pitkä nii on helpompi kantaa kaksosia. Sanoin tästä mun veljelle ja se nauro, että pitkä NOT! Minun isähän on varma, että meille tulee kaksoset ja anoppi oli nähny unta kaksosista. Kunhan edes se yksi.

Ovulaatiotestejä ei tarvi tehä nyt viikonloppuna vaan me mennään maanantaina inssiin. Mikael käy antamassa siemennesteen aamupäivällä ja minä menen sitte puolenpäivän jälkeen toimenpiteeseen. Labralla menee kuulemma muutama tunti käsitellä siemenneste niin siksi meillä on eri ajat.

Jos maanantaina ultrassa näkyy se että munasolu ei ole irronnu nii mulle pistetään Pregnyl irrotuspiikki. Ajattelin, että se maksais paljon mutta sen hinta oli pikkusen vajaa 10€. Vein piikin valmiiksi töihin jääkaappiin etten vaa unoha sitä maanantai aamuna kotia. 

Inssin jälkeen sitte odotetaan 14 vuorokautta ennen ku saa tehä testin. Hoitaja kerto, että jo irrotuspiikki laitetaan nii siinä on raskaushormoonia millä kestää 10 vuorokautta poistua kehosta eli testiä ei kannata tehdä aikasemmin, koska se näyttäis positiivista.

Nyt odotetaan maanantaita, nautitaan auringosta ja lääkärin luvalla myös viinistä.

Perhe Oma elämä

Etiäisiä?

Viime yönä näin unta, että olin raskaana.

Laitoin ystävälle tosta viestiä ja hän oli sitä mieltä, että se on enne. Oliski. Mun äiti saa vahvoja etiäisiä aina sillontällön. Jos äiti olis nähny unta, että mää olisin raskaana nii varmaan uskosin. Muutaman kerran ne etiäis unet on toteutunu mun kohalla.

Vuosia sitte olin lähössä työkavereitten kanssa Rukalle. Meillä oli ohjelmassa mm. koskenlaskua. Olin kertonu tästä äidille paljon ennen reissuun lähtöä. Pari päivää ennen reissuun lähtöä näin äitiä ja se kerto, että oli nähny unta missä joku hukkuu koskeen.
Tuli koskenlasku reissu ja mulla oli se uni mielessä ja ajattelin vaan, että toivottavasti se ei kävis toteen. Melkein kävi.

Laskettiin koskea ja tuli vaikea lasku. Me laskettiin mutkaan minkä oikealle puolelle tuli kallionseinä. Toinen meidän porukan veneistä ohitti tuon kohdan hyvin. Me kuitenki mentiin todella lähelle kallionseinää. Mun paikka oli aika perällä venettä. Meloin niin, että mun mela jäi kahden kiven väliin ja minä umplahdin veteen niin, että pidin kiinni melasta ja koko ylä kroppa oli veden alla. Kaksi työkaveria kiskoi minut sieltä nopeasti ylös. Jos kypärä ei olis ollu päässä olisin varmaan ollu tajuton, koska pää osui ensin kallioon ja sen jälkeen vedessä oleviin kiviin.

Jospa mun uni olis kans etiäinen. Jos ei tästä kierrosta niin edes joskus tulevaisuudessa toteen käyvä.

 

 

Perhe Oma elämä