Viimeinen työpäivä takana

Nyt se olisi työssäkäynti tällä haava siinä. Olo on hieman epäuskoinen. En tosin ole tainnut sisäistää asiaa vielä. Viimeinen päivä meni hujauksessa. Paljon oli vielä tehtävää, mutta kaiken sain kunnialla hoidettua. Esimies kyllä kysyi, että ”saako sulle ensimmäisen viikon-pari vielä soitella, jos tulee jotain?”. No, saahan mulle. Jos en vastaa tai soita takaisin, on ehkä tilanne päällä. Työkaverit ihmetteli, mitä tekevät ilman minua. Sijainen aloittaa vasta vähän ajan kuluttua ja häntä ehdin ”perehdyttää” kokonaiset 1,5h. Koitin saada kaikki hommani jaettua ja jollekin selitettyä, mutta ilmeisesti vastuualueet/toimenkuvat tulevat hieman muuttumaan.

Työkaveri toi herkkuviinerit ja joimme läksiäiskahvit. (Itse olin varmuuden vuoksi vienyt läksiäisherkkuja jo viime viikolla.) Sain lahjakortin lasten- ja äitiysvaateliikkeeseen. Keräsin viimeiset tavarani ja paperit, jotka otin kotiin, luovutin avaimet ja moikkasin työkaverit. Meillä on onneksi lähimpien työkavereiden kanssa vielä ensi viikolle sovittuna lounastreffit, kun minulla on asiaa työpaikan lähistölle. Oli helpompi, kun ei tarvinnut suureellisesti hyvästellä ketään.

Nyt istun hölmistyneenä kotona ja mietin, että mitähän sitä sitten tekisi seuraavat viikot tai seuraavan vuoden.