Piirakkapaakari

Minulla oli suuret suunnitelmat itsenäisyyspäivälle: siivoan, laitan ruokaa, teen karjalanpiirakoita pakastimeen joulua varten jne. Huonosti nukutun yön jälkeen olin kuin horroksessa koko päivän ja sain tehtyä vain murto-osan aikomistani jutuista. Keitin riisipuuron piirakoita varten, mutta siinä vaiheessa kun se oli jäähtynyt, totesin että minulla ei ole enää energiaa piirakoiden tekoon. Laitoin puuron jääkaappiin ja tänään töistä tultuani ja syötyäni ryhdyin tuumasta toimeen. Täytyy sanoa, että homma ei ihan vielä ole hallussa. Taisi olla kolmas kerta elämässäni, kun yritän tehdä karjalanpiirakoita itse ja tekniikassa olisi vielä hiomista. Puuro oli jähmettynyt kovaksi, joten sen levittäminen oli hankalaa ja rypytys ei ihan vielä luonnistu, mutta eihän sillä ulkonäöllä ole niin väliä. Suolaakin oli puurossa hieman niukasti, mutta jos sitä laittaa jouluna munavoihin hiukan reippaamin, niin kokonaisuus lienee ihan hyvä. Nyt voi hyvillä mielin rentoutua. Tekisi jo mieli nukkumaan, mutta täytyy odottaa hetki, että piirakat jäähtyvät, jotta saan ne pakkaseen.

Iloa tuotti myös se, että muutama vuosi sitten Tuomaan markkinoilta ostamani piirakkapulikka pääsi taas käyttöön. Siihen on poltettu nimeni ja se oli pakko saada. En vain tullut ajatelleeksi, että sitä ei välttämättä tule kovin ahkerasti käytettyä. Olisi ehkä pitänyt ostaa tavallinen kaulin. Täytyy yrittää leipoa riisipiirakoita useammin, jotta pulikka-parka pääsee käyttöön.