Ihoni on ollut hyvässä kunnossa oikeastaan lukion loppupuoliskolta lähtien. Teininä naamassa oli peitettävää, vaan tilanne on ollut jo useamman vuoden erittäin kohtuullinen. Tummat silmänaluset vaativat pakkelia päälleen ja nenässä on jonkin verran mustapäitä, mutta harvemmin kasvojani koristaa enempää kuin yksi satunnainen hormoninäppy – useimmiten niitä ei ole yhtään. Ihoni sävy kaipaa kuitenkin tasoitusta, joten aivan ilman meikkipohjaa en kehtaa olla – ellen sitten kulje täysin naturellina. Sitä tapahtuu usein. Minulle ei ole ongelma lähteä kouluun tai piipahtamaan kaupungille meikittä. Ruokakauppaan menoa varten on turha lätkäistä kosmetiikkaa naamaan, ja töissäkin olen yleensä yhtä luonnonkaunis kuin hirvi. Jos pitää valita ylimääräisten uniminuuttien ja meikkilaukun kautta pyörähtämisen välillä, minut löytää peiton alta. Viime aikoina olen yrittänyt saada aamuihini mahtumaan vartin ulkonäöllisiä toimia varten, ja se onneksi riittää tavalliseen arkimeikkiin ja peikkokuontalon oikomiseen. Jos menoa ei ole heti aamusta, jaksan laittautua ja panostaa enemmän.

Ajauduin jo sivuraiteille tämän postauksen ideasta. Olkaa siis hyvät: miten pidän ihostani huolta? 

* * *

A: Tärkeimmäksi asiaksi ihoni hyvinvoinnille olen huomannut riittävän kosteutuksen. Tavallinen perusvoide toimii ihollani parhaiten – niin kasvoilla kuin vartalollakin. Talvella käytän yleensä rasvaisempaa ja kesällä kevyempää voidetta. Suihkun jälkeen tartun Aqualan Plus -pulloon, ja suihkuttomien puhdistushetkien jälkeen käytössä on Dermosilin kevyempi voide. Silmänympärysvoidetta aloin käyttää viime vuoden puolella. Minulta ei ole kysytty papereita kertaakaan tuubin korkkaamisen jälkeen. Eikö silmänympärysvoiteen olisi tarkoitus virkistää, kosteuttaa ja auttaa säilymään nuoren näköisenä?

B: Puhdistus. Olen laiskahko käyttämään puhdistusaineita. Meikin poistan näillä kahdella. Meikittöminä päivinä puhdistukseen riittää yllä oleva Dermosil vanulapussa. Olayn silmämeikinpoistoaineen bongasin poistokorista loppukesästä. Olen ollut tyytyväinen. Herbinan puhdistusemulsio taas tuoksuu marjaiselta jogurtilta. Mmmm!

C: Kuorinta. Kuorinta pitää ihon pehmeänä, kimmoisana ja kirkkaana. Body Shopin vartalonkuorinnassa on mukavan rouheat rakeet ja herkullinen tuoksu. Voi, kun sitä voisi syödä. Freemanin kasvokuorinnassa rakeet ovat pienempiä ja koostumus on ihanan kermainen ja täyteläinen. Käytän kumpaakin useita kertoja viikossa, en kuitenkaan ihan joka päivä.

D: Tarvittaessa. Freemanin savinaamio poistaa liian rasvaisuuden kasvoilta. Käytän sitä harvakseltaan. Tuote on pintakuivalle iholleni vähän liian kuivattava säännöllisessä käytössä. Virkistävä Oriflamen naamio on kerran kokeiltu. Tunne tökötin jälkeen oli ihan ok, mutta en saanut tästä kauheasti mitään irti. Otin sen kuitenkin jostain kumman syystä mukaan kuvaan. Kun kasvot tarvitsevat jämäkämpää kuorintaa ja epäpuhtauksia meinaa puskea pintaan, käytän Garnierin kuorintaa. Tämäkin tuubi on satunnaisessa käytössä. Bepanthen pelastaa usein päivän. Auttaa rohtuneisiin huuliin, epämääräiseen punoitukseen, parantumassa olevaan finniin ja kuivuneisiin nenänpieliin. Bepanthen <3.

Ja ässä hihassa: Body Shopin teepuuöljy. Jos punainen paukama ilmaantuu, tämä pelastaa.

* * *

Ihonhoidolliset arkirutiinini keskittyvät siis kosteutukseen, puhdistukseen ja kuorintaan. Yksinkertainen toimii. Millaisia rutiineja muilla on?