Ruokakauppaseikkailu

Olen ruokaintoilija ja rakastan ruokaa. Japanin ruokakulttuuri on jo nyt hurmannut minut täysin. Ensimmäisenä japanilaisesta ruuasta tulee mieleen sushi. Voin kertoa, että se sushi, mitä suomalaisissa sushibuffeteissa on, ei varmastikaan olisi paikallisten mieleen. Japani ruokakulttuuri sisältää kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää sushia. Tai riisiä. No riisiä syödään kyllä paljon. Sitä voi ostaa ruokakaupasta monen kilon säkeissä, niin ei heti lopu.

Ulkomailla olen aina tykännyt käydä ruokakaupassa fiilistelemässä ja ihastelemassa paikallisia ruoka-aineita. Minulla saattaa kestää pidempikin tovi, kun seikkailen hyllyjen tutkimassa. Mieheni lausahti tässä yhtenä kertana täällä, että: ”mä tiedän, että tää on sun huvipuisto, mutta voitaisko edetä vähän nopeammin?”. Ensimmäinen kerta japanilaisessa ruokakaupassa oli jotenkin lamaannuttava. Tuntui, että aivan kaikki on jotain uutta ja ihmeellistä.

Japanilainen ruokakauppa on todellakin erilainen kuin suomalainen. Alkuun tuntui, että mitään ei osaa ostaa. Japanin kielen taitoni ei ole vielä millään hyvällä tasolla, joten melkein jokaisen purkin ja paketin kanssa täytyi alkuun käyttää googlen kääntäjää hyväksi. Onneksi on teknologia! Vaikka sitäkin käyttämällä voi tulla hutiostoksia. Olen ostanut esimerkiksi jugurttijuomaa maidon sijaan ja kiisselimäistä teetä sokerin sijaan. Onneksi pikkuhiljaa olen oppinut valitsemaan ostoskorini sisällön oikein.

Japanilaisesta ruokakaupasta puhuttaessa on pakko mainita hedelmäosasto. Japanissa hedelmät ovat suhteellisen hintavia. Niitä myydään yleensä aika pienissä pakkauksissa tai yksitellen. Myös valmiita hedelmäasetelmia on saatavilla. Kalleimpia hedelmiä käsitellään todella varovasti, ja niitä pakkaillaan kuin herkimpiä posliineita. Ja pakataan nätisti esimerkiksi nauhoin.

Uusia ruoka-aineita on ollut hauska testailla. Ja oikeastaan vähän pakkokin, sillä täällä esimerkiksi kasvisvalikoima on ihan tyystin erilainen kuin Suomessa. Ja kala, ja liha… Mutta tämä on todella hyvä paikka yrittää rikkoa omia kaavojansa ja kokeilla paljon uusia ruokalajeja. Onneksi yhdestä ruuasta en ole joutunut luopumaan, vaikka alkuun luulin niin. Kaurahiutaleita onneksi löysin kovan etsinnän jälkeen ja kaurapuuro kuuluu aamupalalleni. Vielä ajatus perinteisestä japanilaisesta aamiaisesta ei houkuttele, vai miltä hapatetut soijapavut riisin kanssa kuulostaa?