Neuvolajärjestelmä

Suomalainen neuvolajärjestelmä on insituutio, jonka puolesta olen valmis nousemaan barrikadeille. Tähän minut tuntevat ihmiset muistuttaisivat, että on aika helvetin paljon asioita, joiden puolesta nousisin barrikadeille. 

Keväällä, minut ja Miehen yllättäneen positiivisen raskaustestin jälkimainingeissa, keskustelin (miespuolisen) ystäväni kanssa. Jaamme pakkomielteen kiinnostuksen tasa-arvoasioihin ja sosiaalipolitiikkaan, jonka vuoksi mainitsin ystävälleni odottavani innolla, miten neuvolajärjestelmä näyttäytyy, kun sen näkee asiakkaan silmin. Pohdimme ystäväni kanssa, miten Mieheen tullaan suhtautumaan ja samalla kerroin olevani iloinen Miehen asenteesta – hänelle oli alusta asti itsestään selvää, että neuvolassa käydään yhdessä. Ystäväni onnitteli minua hyvästä valinnasta. Minäkin onnittelen itseäni hyvästä valinnasta. 

Raskausviikkoja on takana nyt 27, neuvolakäyntejä neljä, perhevalmennuksia yksi. Olemme tavanneet kolme eri terveydenhoitajaa, jokainen heistä alansa rautainen ammattilainen. Oma neuvolaterveydenhoitajamme on ollut kesälomalla kahden käynnin aikana, jonka vuoksi olemme päässeet tapaamaan kolmea eri henkilöä. Meitä se ei ole haitannut – päinvastoin, on ollut mielenkiintoista nähdä bigger picture oman neuvolan toimintatavoista. Kaikki ovat suhtautuneet Miehen mukana oloon täysin luonnollisena asiana (jota se on), hänet on huomioitu kysymyksin ja meidät on nähty perheenä, johon odotetaan esikoista. Ensimmäisessä perhevalmennuksessa puhuttiin mielikuvavauvasta ja imetyksestä, sekä katsottiin imetysvideo (tähän palaan myöhemmin). Paikalla oli kuusi tiineenä olevaa tulevaa äitiä ja viisi tulevaa isää. Myös miehet huomioitiin – vaikka ensimmäinen kerta pitkälti imetysasioihin keskittyikin. Perhevalmennusta vetäneet terveydenhoitajat muistuttivat, että isälläkin tulee olemaan rooli rintaruokinnan onnistumisessa, tähän oli myös imetysvideolla kiinnitetty huomiota. 

Minulla on ollut helvetin vaikea  hieman hankala raskaus, jonka vuoksi olen joutunut soittamaan terveydenhoitajalle ja tapaamaan neuvolalääkäriä useammin kuin normaalisti sujuvassa raskaudessa olisi tarpeen. Neuvolaan soittaessani olen joko päässyt välittömästi juttelemaan terveydenhoitajan kanssa, tai jättänyt viestin vastaajaan, jolloin oma terveydenhoitaja on soittanut takaisin tunnin sisällä. Selkäkipujen (issias) takia sain kehotuksen ottaa yhteyttä terveysaseman fysioterapeuttiin, jolle sain ajan seuraavalla päivälle. Julkinen terveydenhoito osoittaa täydellisen toimivuutensa neuvolapalveluissa. 

Suomalainen äitiysneuvolajärjestelmä on eräs maailman tasa-arvoisimmista asioista. Se on avoin jokaiselle lasta odottavalla äidille, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Se on aidosti maksuton (palaan myöhemmin myyttiseen aiheeseen ilmainen terveydenhoito Suomessa). Äitiysneuvolan palveluita käyttää 99,7-99,8% kaikista synnyttäneistä.  Siellä ei suhtauduta asiakkaisiin eri tavalla iän, tulotason, sosiaaliluokan, poliittisen mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen tai asuinpaikan perusteella. Maailmassa on niin kovin vähän maita, joissa edellisen virkkeen speksit toteutuisivat millään yhteiskunnan osa-alueella, että siitä muistuttaminen tuntuu tarpeelliselta. 
 

Yhteenvetona: enemmän kuin mitään muuta suomalaista insituutiota, arvostan neuvolajärjestelmää, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle  lapselle tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä, aina kouluikään saakka (hmm, kouluterveydenhuolto vaatiikin tulevaisuudessa oman blogauksensa). Kiitos.