Työstä ja tulevaisuudesta

Kesä lähenee loppuaan ja porukka lähtee kohta taas opiskelemaan tai töihin. Mulla on takana (noin) kaksi vuotta työttömänä ja tänään sitten pääsin jopa haastatteluun asti! Puolen vuoden päästä alkaisi armeija, joten vaikka mä en tätäkään työtä saisi ei sillä ole kovin  paljon merkitystä. Olisi vain kiva päästä tekemään jotakin tässä välissä. Tuosta intistä tiedän sen verran, että Niinisaloon menen mutta en oikein muuta. Ja mitä sen jälkeen? Riippuu tietenkin ihan siitä, mitä ratkaisuja teen vaikka alustavasti olisi tarkoitus olla pisin mahdollinen aika, ellei toisin määrätä. Rauhanturvaajaksi lähtö kyllä kiehtoo, mutta katsotaan. Mä vietin jo yhden vuoden Ruotsissa, jos vaikka välillä olis paikallaan ja kotosalla. Ei vaan tunnu siltä, pitää päästä liikkeelle. Siksi mä ajttelinkin intin jälkeen tehdä Nuuskamuikkuset ja kävellä etelään. Kesän mä tietty vietän Suomessa, ei sitä voi missata, mutta syksyllä sitten… Mulla on jo teltta ja rinkka valmiina. Makuupussikin on ainakin katottuna, samoin kuin muutkin vermeet. Siksi mä toivoisinkin saavani työpaikan, että voin hankkia vielä ne mitä puuttuu ja kaipa sitä rahaa tarvitsee matkalla, vaikka kävellen liikkuisikin. Ainakin ruokaan jos ei muuta. Voisi tehdä hyvää tälle blogillekin tuo reissu. Jos vaikka päivittäisi vähän useammin ja muustakin kuin Tv-sarjoista 😀 Siinäpä ne tärkeimmät informaatiot tällä erää, tulkaa takaisin viimeistään tammikuussa. Sillon on varmaan jotakin ajatuksen tynkää kurinalaisesta sotilaselämästä.

Työ ja raha Matkat Työ

OITNB mielipiteeni

Kaikkien hypettämä, kaikkien katsoma, kaikkien rakastama. Kaikkien paitsi mun, tähän päivään asti siis. Enkä mä nytkään ala tehdä noita edellä mainittuja juttuja, koska ei toi sarja nyt niin hyvä oo. Mutta siitä lähtikin idea alkaa miettimään, että onko olemassa yhtäkään sarjaa mikä olisi mun  mielestä kaiken sen saaman huomion ja fanien hengenahdistusten arvoista. Itseasiassa niitä on kaksikin, mikä on aika paljon sillä vaikka mä katsonkin näitä suosion korkeimmalla aallonharjalla ratsastavia leffoja ja sarjoja (tosin periaatteesta vuoden tai pari myöhässä) niin mä en vaan ole koskaan voinut ymmärtää, että mikä siinä tarinassa on niin hienoa ja hahmoissa niin vetovoimaista että kaikki tuntuu menevän ’titityy’ päästään vialle. Musta ne on korkeintaan ok/ihan hyviä/kyl tätä kattoo mieluummin kun lätkän MM-kisoja/jne. Ja ennen kuin revit ne beiget haalaris kappaleiksi siellä kotonas mä haluan vielä sanoa, että mä en arvostele teistä superfaneista  ketään henkilökohtaisesti enkä ryhmänäkään. Kaikki saa mun puolesta tykätä niin paljon kuin ikinä haluaa mistä ikinä haluavatkaan. Eihän se multa ole pois. Jos mä jotakin tajuan vielä vähemmän kuin tämän tai jonkun muun suositun sarjan suurta ylistystä, niin se on toisen mollaaminen vain koska sä et näe siinä mitään erinomaisen hienoa. Tai jos joku ei pidä sun suuresti rakastamasta asiasta, miksi ilkkua kaveria sen takia? Ei se tee susta parempaa fania, se tekee susta vain ölisevän ääliön johon ei kannata kiinnittää huomiota lainkaan.

Kulttuuri Suosittelen