Hupsista. Kaksi viikkoa hurahti kuin siivillä, mutta jospa sitä palaisi hetkeksi taas blogin pariin.

Kaikenlaista on kyllä taas ehtinyt tapahtua. Ollaan päästy parisuhdeviikonloppua viettämään, olen stressannut Espanjassa asumiseen liittyviä paperihommia, hoitanut kipeää lasta, viettänyt tuntikausia uima-altaalla vahtimassa polskivia lapsia, hakenut töitä ja päässyt jopa työhaastatteluun! Niin, ja kolmevuotiaani koulupaikkakin syksylle on varmistunut.

Pientä edistymistä siis on ollut ilmassa tänne asettumisen suhteen. Byrokraattiset asiat sain siihen kuntoon, että nyt minulla on Espanjassa pysyvään oleskeluun oikeuttava lupa, eli residencia. Sen hakeminen vaati pari käyntiä poliisiasemalla ja todistuksia Suomesta. Ja ei ole muuten helppoa tuo ajan varaaminen poliisille, yleensä olen viikon tai parin yrittämisen jälkeen saanut ajan kuukauden päähän. Pitää katsokaas olla juuri oikeana päivänä juuri oikeaan aikaan koneen ääressä kun poliisi julkaisee uudet vapaat ajat nettiin… Tämäkin on muuten hauska, kun tästä keskutellaan paljon expat-ryhmissä ja jokaisella tuntuu olevan eri tieto mihin kellonaikaan ja minä viikon päivinä niitä vapaita aikoja oikein julkaistaan. Mutta sinnikkäs yrittäminen palkitaan ja nyt on vihreä kortti lompakossa.

Ja parisuhdereissu oli ihana. Vietimme yhden yön toisessa kaupungissa ja ideana oli vain ottaa rennosti ja tehdä mitä mieleen tulee, ilman mitään sen suurempia suunnitelmia. Päätimmekin heti alkuun valita moottoritien sijaan reitin vuoriston läpi. Mun sieluni ainakin lepää vuoria katsellessa, joten oli rentouttavaa huristella hissukseen pientä vuoristotietä lomakohteeseen. Yövyimme kaupungissa nimeltä Segorbe, joka sijaitsee kahden vuoriston välissä ja kävimme myös toisella puolella olevassa vuoristossa ajelulla sekä katsomassa muita lähistön luontokohteita. Voisinkin tehdä tästä get awaysta vielä ihan oman postauksen.

Työn hausta vielä sen verran, että sain tosiaan vihdoin CV:ni päivitettyä, sekä espanjaksi että englanniksi. Muutamaan avoimeen paikkaan laitoin heti hakemusta. Hämmennyin ihan kun heti ensimmisestä paikasta soitettiin ja pyydettiin haastatteluun. Rekrytointi prosessi on vielä kesken ja katsotaan miten käy, en nyt ihan usko, että heti ensimmäisellä yrityksessä saisin paikan. Mutta olen todella iloinen, että ensimmäinen työhaastatteluni espanjaksi on takana! Yhtä kokemusta rikkaampana. Välillä oli sanat hieman hukassa, mutta kyllä se loppujen lopuksi meni oikestaan aika hyvin!

Meillä alkaakin lasten loma ensi viikosta, tähän asti he ovat olleet kesäkoulussa aamupäivisin. Pari viikkoa ollaan ihan vaan kotosalla ja sitten koittaakin Suomi-loma. Taitaa jäädä oma aika hieman vähälle tulevina viikkoina. Ensi viikon kun olen vielä ihan itsekseni lasten kanssa kun isovanhemmatkin ovat reissussa. Jotain pientä puuhasteltavaa pitäisikin siis päiväohjelmaksi keksiä. Uima-altaassa nyt varmaan ainakin vietetään aikaa,ensi viikolle on taas luvattu 34-35 lämpöasteita..

Aurinkoista loppuviikkoa!