Tasan ei käy kotityöt

Nipotan ja nalkutan nykyään vähän kaikesta kaiken aikaa. Ja silloinkin kun en, niin mieli tekisi. Mulle on aina ollut tärkeää, että kotona on siistiä ja tavarat on paikoillaan. En pysty rentoutumaan, enkä päästämään meille vieraitakaan, jos koti ei ole siisti. En tiedä pitäisikö tästäkin mennä terapiaan, mutta fakta on että haluaisin todella opetella tästä pois. Vauvalle en pysty vielä sentään nalkuttamaan, mutta omalle kullalleni tottakai.

Koen että äitiysloma on kallistanut pakkaa niin, että minä, joka vietän kotona nykyään lähes 24/7,  teen jatkuvasti kotitöitä. Pyöritän pyykit, hoidan tiskit,hoidan vauvan, käyn kaupassa, teen ruuan, hoidan tiskit, hoidan vauvan, pesen pyykit jne. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. On kuin tilalleni olisi tullut joku tantta, jonka suurin intohimo on kotityöt. Ei nimittäin ole. Puolisoni tekee pitkää päivää ja herää töihin kukonpierun aikaan, joten tuntuu loogiselta tehdä suurin osa kotitöistä. Ongelma piilee siinä kun hän saapuu kotiin. Minä en nimittäin vielä silloinkaan kehotuksesta huolimatta voi hellittää. Pakko jatkaa niitä pyykkejä tai vähintään viedä roskat. Välille kultani auttaa ripustamalla pyykit tai tekemällä ruuan, mutta silloinkin huomaan pinnani kiristyvä. Ihan vaan, koska työnjälki ei ole samaa,kuin itse tekisin. Tässä kohtaa tekisi mieli huokaista, Jeesus ota ratti.

Tiedän etten ole ainoa lajiani. On tutkittu, että suomalaiset pariskunnat riitelevät  enimmäkseen kotitöistä ja rahasta. Muistan myös lukeneeni, että yhä edelleen naiset tekevät suurimman osan kotitöistä. Sinkkuna muistan vielä miettineeni, etten minä ainakaan aio olla se, joka tekee kotona kaiken ja riitelee vielä siihen päälle. hah. Tässä sitä ollaan, enkä tosiaan tiedä mitä tekisin. Yritin mennä lakkoon , lopettaa jatkuvan hääräilyn ja antaa töryn kertyä, sekä pyykkivuoren kasvaa muutaman päivän ajan. Ei toiminut. Alkoi ahdistaa ja oli pakko siivota. Olin jälleen tyytyväinen ja sitten taas ärtynyt, koska se olin minä joka siivosin. Taas prkl. Juttelin tyttökaverini kanssa asiasta. Oli nimittäin pakko saada toinen näkökulma. Tultiin siihen tulokseen, että ongelman juuri  on kenties siinä, että (meidän) miehet sietävät sotkua ja niitä pyykkiläjiä paljon kaemmin. Jos tämä siivousahdistus olisi yhteinen, niin todennäköisesti meillä siivottaisiin yhtäpaljon.

On myös ihan käsittämätön mysteeri, että ennen kuin muutimme yhteen, kultani poikamiesboksi oli aina siisti.  Vasta yhteenmuuttomme jälkeen löysin ensimmäiset sukat ja kalsarit lattialta. Olisi hauska kuulla miten muilla pariskunnilla kotityöt jakaantuvat. Onko siellä joku kohtalotoveri?  -mia

Suhteet Parisuhde Tasa-arvo

Kaksion makuuhuone.

Tässä postauksessa esittelen makuuhuoneemme. Aikaisempaan postaukseen 2h+k  pääset blogini arkistosta. Makuuhuoneen sisustukseen en ole vielä ehtinyt erityisemmin panostaa. Suurin syy on se, että siellä ei varsinaisesti vietetä aikaa.  Esimmäinen  kuva on otettu makuuhuoneen ovelta, joka aukeaa olohuoneeseen. Kuvassa näkyy viimeisimmät tori-löytöni: kymmenen euron yöpöytä( jota kultani luuli pyykkikoriksi), sekä pöydällä oleva säädettävä valaisin (myöskin kympin). Valkoinen päiväpeitto,sekä koristetyynyt ovat löytöjä Ikeasta. Tyynyt olivat vain vitosen kappale.

   En ole varma, olenko aiemmin maininnut blogissa,että kultani striimaa vapaa-ajalla pelejä. Itse en ole oikeastaan koskaan pelannut mitään ja  koko touhu on minulle ihan vierasta. Mikke ottaa homman kuitenkin ihan tosissaan, ja siitä syystä makuuhuoneemme on puoliksi pelistudio. Kuvissa näkyvä pelituoli on suurin osoitus rakkaudestani. Inhoan tuota vihreää hirvitystä ylikaiken, mutta siinä se on ja pysyy.Osana sisustusta. En edes viitsinyt kuvia varten sitä siirtää pois, vaikka mielessä kyllä kävi.

Vauvalla ei ole makuuhuoneessa muuta kuin oma pinnasänkynsä. Kaikki muu (sitteri,leikkikehä,lelut) löytyvät päivisin olohuoneen puolelta. Suunnitelmissa olisi asua noin kaksi vuotta tässä ja vasta sitten katsoa isompaa asuntoa , jossa olisi huone tytölle. (ja miksei myös Miken pelistudiolle).

Makuuhuoneessa on samanlainen  korkea ikkuna, kuin olohuoneessakin. Myös muut pintamateriaalit ovat samat kuin muualla asunnossa.Makuuhuoneen tyyli on todella pelkistetty vielä toistaiseksi. Tavallaan tykkäänkin, ettei mitään turhia pölynkerääjiä ole nurkat täynnä. Uskon kuitenkin, että ajan kanssa sisustus täydentyy. Tällä hetkellä harkitsen esimerkiksi verhojen ripustamista, sekä mahdollisesti muutamaa taulua sängyn päätyyn. Haluan pitää makuuhuoneen yleisilmeen mahdollisimman selkeänä, rauhallisena ja vaaleana siltä osin, kuin se on mahdollista. Huomaan tätä postausta tehdessäni, että sisustus-tyylini on jonkin verran muuttunut elämäntilanteeni mukaan. Ihan ensimmäinen oma kotini oli ilmeeltään aikalailla tyttömäisempi, kuin tämä nykyinen asunto. Vaikka olen saanut toteuttaa itseäni tälläkin kertaa, huomaan miettiväni paljon sisustusvalintoja kultani kannalta. En esimerkiksi ole missään kohtaa harkinnut vaaleanpunaista tai supernaisellista sisustusta. Tähän onkin hyvä päättää tältä erää. Vielä on jäljellä parvekkeen esittely.

Jos huvittaa, niin kerro kommenteissa kuka teillä päättää sisustuksesta. Ja mikäli talossa asuu mies, onko hänen makuaan huomioitu?

-mia

Koti Sisustus