Syksy tähän asti

 

Blogini hiljaisuudesta voi kenties päätellä, ettei minulla ole ollut ylimääräistä aikaa tänä syksynä.  Opinnot ovat vieneet menneessään ja iltaisin olen juossut taaperon perässä ympäri taloa. Mette on viihtynyt päiväkodissa ja siitä on tullut sellainen  hoitajien lemmikki. Olen niin onnellinen, kun saan viettää päivät koululla kaikessa hiljaisuudessa, ja tiedän että tytöllä on kaikki hyvin.

Vanhemmuuden ja amk-opintojen yhdistäminen ei ole  tuntunut tähän mennessä lainkaan pahalta. Homma on pyörinyt aika hyvin ja olen edistynyt opinnoissani kuten kuuluu. Oma jaksaminen on tietty välillä ollut koetuksella, mutta niin se on kaikilla muillakin. Opiskelen siis liiketaloutta ja ensimmäisen vuoden opintoni koostuvat oppiyrityksen pyörittämisestä sekä kieli- ja substanssiopetuksesta (talous, markkinointi, juridiikka).  Meidän opettajat on ihan huikeita ja oppiminen on senkin takia ihan mielekästä. Yliopistolta muistan sen, että monien kurssien vetäjät olivat enimmäkseen alansa tutkijoita, eikä heillä oikein ollut pedagogiikka hallussa. Nyt olen ollut todella tyytyväinen opetuksen laatuun.

Olen miettinyt tässä syksyn aikana, millaista olisi ollut, jos olisin päätynyt opiskelemaan liiketaloutta jo 2012, kun hain Metropoliaan ja jäin 2 pisteen päähän valinnasta (en käynyt pääsykokeessa, hain vähän läpällä). Ajat oli silloin tosi erilaiset kaikkien pääsykokeiden ja systeemien suhteen.  Olisinko silloin kokenut alan omakseni, vai päätynyt kuitenkin yrittämään kasvatustieteisiin. Tuntuu että tavallaan tarvitsin tällaisen 7 vuoden etsimisen ja harhailun, että päädyin lopulta oikealle polulle. Olen tällä hetkellä tosi tyytyväinen kaikkiin elämäni osa-alueisiin. En silleen että ihan joka päivä vaan riemusta kiljuisin, mutta mulla on kuitenkin perus rauhallinen ja hyvä fiilis tästä kaikesta.

Me muutettiin jälleen uuteen kotiin. Siitä on alkanut tulla jo tapa, että aina syksyn tulleen otetaan kamat kantoon 😀 . Meidän uusi koti sijaitsee edelleen kävelymatkan päässä keskustasta, mutta lähempänä mun koulua.  Olen tavallaan palannut juurilleni, sillä mun vanhemmat asuu tässä lähellä ja muutin 19-vuotiaana  täältä omilleni. Ollaan käyty Metelin kanssa lähipuistoissa ja itse olen myös reipastunut käymään lenkkipoluilla iltaisin. Viihdytään koko perhe täällä tosi hyvin.  Esittelen varmasti tämänkin kodin tuttuun tyyliini  omassa postauksessaan.

Nyt on startattu toinen periodi ja edessä on  9 viikkoa  tiukkaa opiskelua ennen joulua. Palaan blogini pariin varmasti ennemmin, kuin myöhemmin, sillä mulla on ollut ikävä tätä.

Toivottavasti myös sulla on ollut hyvä syksy, kaikesta huolimatta 🙂

Mia

Puheenaiheet Oma elämä Opiskelu

Ensimmäiset päivät

Kauan odottamani koulun ja päiväkodin alku on nyt koettu, enkä voisi olla tyytyväisempi alkavaan syksyyn. Mette on jäänyt päiväkodille rauhallisin mielin ja ottanut henkilökunnan heti omakseen. Minä olen jatkanut päiväkodilta matkaa koululleni ja nauttinut joka hetkestä. On ihanaa kun saan olla taas muutakin kuin äiti. Koen olevani nyt paljon valmiimpi alkaviin amk-opintoihini kuin seitsemän(?!) vuotta sitten yliopistolla. Tilanne on monellakin tapaa erilainen. Tuntuu että tällä kertaa ymmärrän paremmin, mitä opinnot vaativat ja osaan laittaa koulun bilettämisen edelle. Olen opintoryhmäni vanhin (sen siitä saa kun menee 27v opiskelemaan), mutta en anna sen häiritä. Päätin kaikesta huolimatta pitää avoimen mielen ja koittaa parhaani mukaan päästä tutustumaan junnuihin muihin.

Tiedän kokemuksesta, että opintojen alku on melkoisen helppoa ja löysää. Kunnes yllättäen huomaat olevasi korvia myöten koulutöissä. Siksi olen ottanut heti alkuun sellaisen asenteen, että teen kaiken HETI. Pieninkin mahdollinen koulutyö ja palautus hoituu saman päivän aikana. Isommat työt pyrin tekemään viikon sisällä tehtävänannosta. Kyttään moodlea kuin hullu. Käyn tarkistamassa kurssialustoja päivittäin ja kirjoitan kaikki palautukset kalenteriin. Koitan kaikin keinoin välttää tekemästä samoja virheitä kuin aikanaan yliopistollla, kun jätin opintoni surutta roikkumaan.

Amk:n luokkamuotoinen opetus sopii mulle hyvin. On helpotus kun lukkarit on valmiiksi laadittu ja opintojen ajantasainen edistyminen sitä kautta taattu. Syksyn opintoni koostuvat oppiyrityksen pyörittämisestä, liiketalouden perusopinnoista (markkinointi,viestintä,talous , juridiikka) sekä pakollisista enkun ja ruotsin kieliopinnoista. Toistaiseksi olen kokenut olevani täysin oikeassa paikassa (valtava helpotus). Yliopistolla olin aivan hukassa, enkä erityisemmin pitänytkään kasvatustieteistä, joten olisihan se ollut aika musertavaa huomata jälleen, ettei tämäkään nappaa.

Olen uteliaana seurannut iltaisin somesta opiskelijabileitä ja hymyillyt aamulla myötätunnosta darraisille opiskelijatovereilleni. Se on oikeastaan se puoli opiskelusta jota minulla ei ole ikävä. Muistan hyvin, miten rankkoja ne vuodet olivat, kun juoksin kodin-koulun-työn ja baarin väliä yhtenään. Siitäkin häviää lopulta hohto.

Olen siis skipannut kaikki opiskelijabailut. Miinuspuoli on siinä etten ole päässyt yhtä hyvin tutustumaan porukkaan, mutta olen ihan luottavainen, että tässä ehtii tulla tutuiksi vielä muutenkin.  -Mia

 

 

Puheenaiheet Oma elämä Opiskelu Ajattelin tänään