Uusi koti, uudet kujeet

Meten ensimmäinen vuosi asuttiin Tampereen keskustassa kaiken hälinän keskellä, ja vaikka siinä kodissa viihdyttiinkin hyvin, oli lopulta aika selvää, että  meidän on parempi muuttaa vähän rauhallisempaan paikkaan. Mikaelin palattua Suomeen, aloin kahlata asuntoilmoituksia ja löysin elokuun lopussa tämän kaksion Kalevasta. Päätös muutosta syntyi aika nopeasti ja muuttamaan pääsimme lokakuussa.

Asunto on vuosi sitten remontoitu lattiasta kattoon, mutta itse talo on rakennettu jo 50-luvulla. Alkuperäisistä puitteista on jäljellä vielä ikkunasyvennykset, sekä vanha ulko-ovi.

Olimme päättäneet edellisessä kodissa, että seuraavaksi muutamme saunalliseen kolmioon. Toisin kävi, sillä tämä koti on edellistä pienempi kaksio, jossa ei todellakaan ole omaa saunaa.  Lopultakin halusimme vain vaihtaa  sijainnin rauhallisempaan ja vuokran edullisempaan. Mulle oli myös tärkeää, että koti näyttää kivalta ja on nykyaikainen. Mette leikkii joka tapauksessa mun jaloissa vielä monta vuotta, eikä oikeasti tarvitse omaa huonetta. Haaveilen toki edelleen sellaisesta komerosta, mihin voisin työntää Miken pc:n, mutta ehkä ensi elämässä.

Tykkään tästä asunnosta aika paljon. Tässä ei ole yhtään hukkaneliötä mm. keittiö, eteinen ja kylppäri on tosi kompaktit. Makuuhuone saisi olla hieman tilavampi, sillä saimme sinne vain juuri ja juuri mahtumaan pinnasängyn, parisängyn ja työpöydän. Olohuone sen sijaan on todella tilava, mistä olen erittäin iloinen.  Asunto on myös aika valoisa, sillä ikkunoita on  molemmin puolin ja näkymät on ihan kivat.

Sisustus jatkaa samaa linjaa kuin ennenkin, tosi neutraalia ja suht ajatonta. Mulle tärkeintä kodin sisustuksessa on tunnelma ja käytännöllisyys. Jokaisella huonekalulla on joku selkeä funktio, enkä ole myöskään hamstrannut koriste-esineitä jokaiselle vapaalle tasolle. Osaksi tämä on myös pakollinen valinta. Mette ehtii nykyään joka paikkaan ja tyhjentää, levittää ja hajottaa kaiken mitä käsiinsä saa.

Tätä postausta varten nappasin muutaman kuvan asunnon keittiöstä ja ruokatilasta. Keittiö on tässä kodissa oma erillinen päätynsä, joka avautuu ruokatilaan ja olohuoneeseen. Keittiön kaapit ja koneet ovat valkoiset ja taso on betonin väristä laminaattia. Välitilassa on tummanharmaa laatta ja lattia on samaa vaaleaa laminaattia, kuin muuallakin asunnossa. Ikkuna avartaa nätisti pientä tilaa ja jääkaapin vierestä löytyy kiva aamupalanurkkaus.

Ruokatila on ihan samanlainen kuin aiemminkin; pöytä erottaa olohuoneen ja keittiön toisistaan. Pöydän yllä ei ole vielä valaisinta, mutta sellainen on varmasti vielä tulossa. Mette ruokailee jo mielellään ihan itsekseen ja saankin olla jatkuvasti pyyhkimässä ruokapöytää ja imuroimassa pöydän alta. Valitsin pöydän alle maton, josta ei juurikaan näe tahroja.

Tässä kuvassa näkyy myös olohuonetta, mutta esittelen sen sitten omassa postauksessaan.

Näihin tunnelmiin, Mia