Oikeus rentouttavaan lomaan
Loman aloittajille pieni vinkki, jolla voi mahdollistaa karibia-fiiliksen käymättä Karibialla varsinaisesti: Tee pakolliset kotiaskareet vuosiloman ensimmäisen vuorokauden aikana. Ja pakollisilla askareilla tarkoitan sitä älytöntä, kuukausikaupalla venytettyä siivous- ja/tai järjestelyprojektia, homedesign-villityksen tyydyttämistä tai mitä tahansa muuta, jonka ehtii tekemään vain vuosiloman aikana. Ei päivän, vaan vuorokauden aikana (sisältää siis 24 tuntia), sillä sehän riittää jopa terroristien rankaisemiseen (pak. Jack Bauer -viittaus).
Edellä mainittua vinkkiä ei pidä lukea kuin piru raamattua. Riittää, että se helvetillisen pitkä ToDo-lista ehdytetään heti loman alussa, jotta loputtomalta tuntuva tehtävälista ei painaisi mieltä ja mieli saisi vapauden vaellella vapaasti. Jos ToDo-lista on luonteeltaan ”näissä paikoissa pitää käydä”, niin suosittelen yliviivaamaan niistä suurimanna osan. Varsinkin ne, jotka ehtii toteuttamaan muun vuoden viikonloppujen aikana ja pyhinä.
Näin peruslaiskana ihmisenä en voi kuin ihmetellä, miten ihmiset eivät osaa olla toimettomana. Istua aloillaan ja velloa tylsyyden tuomassa autuudessa, antaen mielen vaellella siellä ja täällä. Olen jopa kuullut heistä, jotka aikatauluttavat itselleen istuskelut aloillaan. Sehän alkaa kuulostamaan jo jonkinlaisen eläkeläisyhdistyksen retkisuunnitelmalta! Tai aivan kuin loputtoman tuntuiselta pakettimatkan opastetulta kierrokselta.
Kokeilimme tätä käytännössä Ihanaisen kanssa hänen lomansa alkupuolella ja hyvin näyttää toimivan. Ei tarvinnut odotella puoliväliin lomaa sitä, että pääsisi ajatuksissaan irti työpaikalta tai tuskailla, että ”näin sitä loma on kulunut eikä vieläkään ole tuo vaatekaappi itseään siistinyt järjestykseen!” Toki ihan ensimmäiseksi vuorokaudeksi ei pystytty aloitusta asettamaan, mutta pääosa kaikesta hiestä vuodatettiin yhden vuorokauden aikana.
Toinen toimiva vinkki on se, että työajatuksille pyhitetään oma vihko. Sellainen ruutuvihko ja ihan oma kynä. Sinne voi sitten alkaa kirjaamaan ylös vaikkapa ranskalaisia viivoja apuna käyttäen työhön liittyviä seikkoja ja ajatuksia, jonka jälkeen vihkon voi kätevästi pistää kiinni. Loman loppupuolella viimeisen vuorokauden aikana vihkoa voi sitten lukea tai tuikata sen tuleen tarpeen vaatiessa. Kukin siis omalla tyylillään.
Lomailu, jonka aikana ei lohkaise ajattelukiintiöstään leipätyölleen uskollisia ajatuksia on oikeasti henkiselle terveydelle hyväksi oleva loma. Ja jos tällä hetkellä ei ole työsuhteessa, josta voi vuosilomaa saada, niin silloinkin lomailu on toisinaan hyväksi. Työttömyydestäkin voi ottaa lomaa henkisellä tasolla, sillä työn hakeminen luo omanlaista stressiä erityisesti epävarmuuden muodossa.
On kuitenkin yksi asia, josta lomalla ei kannata irtisanoutua: Ihmissuhteet. Niin lähi-, kuin kaukaisemmatkin suhteet. Olen huolestuneena seurannut nykykehitystä, jossa kyläily loma-aikaan on kokenut melkoisen inflaation. Muistan kuinka lapsena 90-luvulla kesäisin harvasepäivä joku kävi piipahtamassa kotona vanhempiani moikkaamassa, niin läheltä kuin kaukaa. Tällaista aktiivista vierailutraditiota ei enää kohtaa, kuin ani harvoin. Sellaista harjoittavat eivät taida itsekään ymmärtää miten harvinaista toimintaa he harrastavat.
Muistakaa siis levätä, antaa mielen haahuilla ja käykää kyläilemässä teille tärkeiden ja vähemmän tärkeiden ihmisten luona!