Niin minä Turkua rakastan

 

Olin tänään katsomassa Linnateatterissa Mielettömän Turun historian. Se oli hyvä ja hauska esitys. Siinä kohdassa, kun pääkaupungin siirtämisestä Helsinkiin kerrottiin, olin aidosti surullinen Turun puolesta. Sama tapahtui ollessani katsomassa Nuoren Teatterin Infernal Musicalia. Sekin esitys oli huumoripitoinen, joten oli aika hassua tuntea, miten kyyneleet miltei kihosivat silmiini. Turku koki vääryyttä! Vastustan!

Minä en ole turkulainen, mutta olen asunut täällä n. seitsemän vuotta. Olen rakastunut tähän kaupunkiin ja kasvanut siihen kiinni. Tämä on koti. Olin viime syksynä harjoittelussa Turun Kaupungilla. Se vahvisti tunnettani Turkua kohtaan. Täällä on kaunista. Täällä on hyvä elää.

Pidän siitä, miten voin polkupyöräillä kaikkialle. Asun keskustan tuntumassa, eikä vuokrani ole tähtitieteellinen. Asunnon hyvän sijainnin vuoksi pystyn myös kävelemään miltei kaikkialle. Asuntoni on idyllisessä puutalossa, joka on toki aina liian kuuma tai kylmä, mutta kodikkuus korvaa nämä pikkuviat. Kotiin tullessa tuntuu kuin tulisi johonkin pieneen kyläyhteisöön puutalojen keskelle. Naapurit tervehtivät tai pysähtyvät rupattelemaan.

Täällä on myös miellyttäviä lenkkipolkuja, joita kulkiessa ei edes tajua olevansa kaupungissa. Vastaan voi koska tahansa tulla hevonen – myös keskustassa. Liikennevaloissa tai lenkkipolulla vastaan tulevat ihmiset voivat spontaanisti alkaa puhua minulle. Täällä on pienen ja kodikkaan kaupungin tuntua.

Pienestä koostaan huolimatta Turussa tapahtuu paljon. Erilaisia teattereita on kaupunki täynnä, ja keikkapaikkoja on useita. Sen lisäksi täällä on ympäri vuoden paljon erilaisia, pieniä kulttuuritapahtumia. Harrastusmahdollisuuksiakin riittää.

Aurajoen ranta on vuoden ympäri ihana, ja näkymä Tuomiokirkolle on aina yhtä henkeäsalpaava. Kaupungin historia huokuu Vanhalta Suurtorilta ja Vähätorilta.

Sitten on vielä TPS. Vaikka SM-jääkiekko ei tällä hetkellä kiinnosta juuri yhtään, on TPS:n peleissä välillä hauska käydä. TPS:ää olen kannattanut jostain mystisestä syystä jo yläasteelta lähtien. Olin aidosti iloinen, kun TPS viime vuonna voitti mestaruuden. TPS:n Hunajata-laulua tosin pidän hieman kyseenalaisena: ”Oh hoh, se on p….” Kyllä. Olen kuullut sen väärin.

Näihin sanoihin on hyvä lopettaa. Kiitos Turku. Kyl sää nii pal tärkke oot.