Kyllä silloin, kun kaikki irkkasivat, oli kaikki paremmin…

Kun olen tässä hysteerisesti kikatellen katsellut irkkiäni joitain tunteja, tuli mieleeni kirjoittaa irkkaamisesta.

Kun olin seitsemännellä luokalla, minulle opetettiin, mikä on irc. Enkä nyt tarkoita sitä irc-galleriaa, enkä edes M-irciä, vaan sitä Internet Relay Chattia. Silloin osasin irkata vain yhdellä kanavalla kerrallaan, mutta hauskaa se oli. Irc-kanavilla juteltiin paljon järkevämpiä juttuja kuin jossain Kiss FM:n chatissa, josta varmasti on useammalla ihmiselle kokemuksia juuri noilta samaisilta teinivuosilta.

Irc on vuodesta toiseen ollut minulle tärkeä yhteydenpitoväline. Se on kätevämpi ja toimivampi kuin Messenger – puhumattakaan Facebookin kamalasta chatistä. Elämä olisi kovasti helpompaa, jos kaikki ihmiset ymmärtäisivät irkata. 😉 Onnekseni olen löytänyt tavan käyttää Messengeriä irssin kautta, niin enää ei tarvitse pitää tietokoneen näyttöä täynnä pomppivia pikkuikkunoita.

Irkkaamisen voi helposti aloittaa esimerkiksi käyttämällä miellyttävää hiillos.orgin webirkkiä: http://hiillos.org/?page=irc

Kanavista en valitettavasti osaa antaa mitään neuvoa, koska nykyään irkkaamiseni on jäänyt vain kaveriporukoiden omille irc-kanaville. Olettaisin, että nuoruusvuosieni aikainen suosikkikanava #kukka on vielä IrcNetissä olemassa, ja aina voi kokeilla irkata esimerkiksi kotikaupunkinsa kanavalla.

Ai niin, yksi mainio sivusta täytyy vielä mainita, nimittäin: http://ircquotes.fi/ Täytyy vain varoittaa, että sivustoon jää helposti koukkuun!

Tässä sieltä yksi maistiainen:

ffast: Käytiin kattoon Troija ja just ku posset tuli ulos hevosesta, takaa kuuluu naisääni: ”Mää arvasin”.  

Loppuun haluan linkittää hyvälle tuulelle saavan biisin. Vuonna 2006 Basshunter julkaisi Boten Annan, joka lämmittää sitä irkkaavaa sydämen osaa: