Muutto ja remontti, väsytätte minua!

En muistanut, että muuttaminen on näin raskasta.

Oikeastaan en voinut edes aavistaa, millaista on remontoida ja muuttaa yhtäaikaa:

* En jaksa kirjoittaa mitään kunnon tekstiä, vaan laadin tällaisia listoja.

* En ole ehtinyt irkata yli viikkoon muutamaa minuuttia pidempään.

* Pesin edellisen kerran hiukseni maanantaina – silloinkaan ei ollut hoitoainetta. Sen jälkeen pakoilin navettahuivin alla, kunnes äsken minulla oli vihdoin aikaa pestä hiukset.

* Elän koko ajan tunteessa, että pitää tehdä jotain. Töiden jälkeen remonttia. Remontin jälkeen töitä.

* Tuntuu, kuin mistään ei tulisi koskaan valmista.

* Maalausjälkeen ei voi koskaan olla tyytyväinen.

* Tulee huono omatunto, kun levähtää hetkeksi.

* En muista, mitä minäkin päivänä on tapahtunut.

* Minulla ei ole mitään käsitystä, koska tulimme tähän uuteen asuntoon ensimmäisen kerran.

* Kaikki tavarani ovat hukassa. En edes halua ajatella asiaa.

* Jalkoja särkee, ja kyykkyasennosta nouseminen on tuskaa.

* Olen syönyt yli viikon ajan pikaruokaa tai muuta roskaa.

* Olen koko ajan maailman epäviehättävimmän näköinen ja haisen pahalta. Tätä kuvastaa hyvin se, että maanantaina ystäväni totesi: ”Terhi, saanko mä nyppiä sun kulmakarvat? Miten sä oot voinut päästää ne tuollaiseen kuntoon?” No, ei ole ollut aikaa katsoa peiliin…

Tällä hetkellä kaikki tavarani on tuotu keskeneräisen remontin keskelle. Vanha asunto on siivottu ja pikaisesti hyvästelty.

Tänään en enää tee mitään muuta kuin istun tässä, katselen Supernaturalia ja nautin hitusen punaviiniä.

Nukun ensimmäistä kertaa moneen, moneen yöhön omassa sängyssäni ja yksin.