Kirjasuositus: Ystävät hämärän jälkeen

Tiedän, että olen tämän kirjasuositukseni kanssa vuosia myöhässä. Jos nyt kuitenkin on vielä joku muukin, joka ei ole lukenut John Ajvide Lindqvistin esikoisromaania, niin haluan lämpimästi kehottaa lukemaan!

Kyproksella ollessani pakenin unimaailman lisäksi todellisuutta kirjan maailmaan. Ahmin lumoutuneena lauseita ja sanoja. Kirjan loputtua purskahdin miltei itkuun sekä liikutuksesta että siitä haikeuden tunteesta, että nyt se oli luettu.

Kirja oli hyvin monitasoinen. Henkilöhahmot olivat melkeinpä juonta kiinnostavampaa seurattavaa. Juoni oli lopulta melko tuttu, mutta kaikki omalla tavallaan rikki olevat henkilöt tekivät kirjasta kiinnostavan.

Päädyin lukemaan kirjaa, koska fanitan vampyyreita. Ystävät hämärän jälkeen on kuitenkin paljon enemmän kuin vampyyrikirja. Se on kasvutarina, ja se on tarina pikkukaupungin elämästä. Lopulta ei ole merkitystä sillä, onko kirjassa joitain yliluonnollisia elementteä vai ei. Lopulta on kyse siitä, miten vangitsevan hyvin elämää on kuvattu. Kirja vei täysin mukanaan, ja siitä oli viimeisen sivun jälkeen vaikea päästää irti.

Kommentit

LinaS
iivents

Tuo riippuvaisuuden tunne kirjaan on tuttu tunne, alkaa etsimään samaa maailmaa ja fiilistä muualta - löytämättä. Kenties uusi kirja avaa täysin toisenlaisen maailman lukukokemuksen kautta. Eli uutta kirjaa putkeen vaan! ;)

Luminosa

Niinpä! Jotenkin on vaan tuntunut vaikealta keskittyä mihinkään kirjaan tuon kirjan jälkeen. On mulla useampikin keskeneräinen kirja odottamassa, mutta jotenkin en ole pystynyt tarttumaan niihin. En tiedä, pitäisikö aloittaa jokin kirja taas ihan alusta, jos se vaikka ottaisi mukanaan matkalle. :)

Seregi
Sekaisin Seregistä

Moikka ja hyvää syksyä! Sen kunniaksi heitän sulle typerän haasteen: http://fuksianpunainenlanka.blogspot.fi/2013/09/challenge-accepted.html

Kommentoi