Kullanarvoisia neuvoa ja ajatuksia

Olin eilen ystävättäreni kanssa viettämässä iltaa. Jossain vaiheessa totesin, että en ymmärrä, mihin aikani oikein kuluu, vaikka teen vain vähän töitä ja opiskelukin on ihan jumissa. Minä vaan hengailen, harrastan ja pidän hauskaa päivästä toiseen. Enhän tällä vauhdilla valmistu ikinä.

Ystäväni totesi: ”No mitä sinä sitten vanhana elämästäsi muistelet mieluummin. Sitä, että sulla oli hauskaa vai sitä, että sulla on maisterin paperit?”

Totta. Minulla on vain tämä yksi elämä, jonka voin elää ja josta voin nauttia.

Toisen mainion neuvon kuulin vuosia sitten kertomisen ja keskustelun kurssin opettajalta. Hän oli vanha, eläköityvä mies, jolla oli paljon ajatuksia ja tarinoita. Hän totesi: ”Älkää koskaan antako itsellenne lupaa kuvitella, että olette kiireisiä, sillä se ei ole totta.”

Monta kertaa olen palannut tuohon ajatukseen, kun olen kuvitellut olevani todella kiireinen. Koskaan ei ole niin kiire, ettei ehtisi esimerkiksi ihastella sitä, miten kaunista ympärillä on. Pitää muistaa hengittää.

Jos jossain joskus kysytään, että mikä on mottoni elämässä, vastaan: Carpe diem – tartu hetkeen. Se on hyvä neuvo, jonka toteuttaminen on ajoittain hyvin vaikeaa. Pitäisi osata tarttua hetkeen, koska mistään muusta ei ole varmuutta.

Entä millaisia kullanarvoisia neuvoja ja ajatuksia te olette saaneet? Haluan oppia elämästä lisää.