Kuukuppivalitusta

Lupasin valittaa, joten valitan. Hah.

1. Sain kupin näppärästi tungettua paikoilleen, mutta sen jälkeen iski kauhu. ”APUA, mistä mä tiän, että se on siellä oikein ja kunnolla?” Pojat irkissä olivat kovin avuliaita. Ehdottivat esimerkiksi videokuvaamista.

2. En uskaltanut koko päivänä kulkea ilman pikkuhousunsuojaa. En uskalla vieläkään. En ole pitkään aikaan ollut näin tietoinen kuukautisistani.

3. Kupin ulos ottaminen EI ole kätevää. Kädet tärisivät ja minä tärisin. Vasta kylpyammeessa istuminen auttoi.

4. Kupin puhdistaminen ei myöskään ole kovin kätevää. Kuppi aiheuttaa myös muita hygieniapaineita, ja olen pessyt käteni tänään jo varmaan 10 kertaa, vaikka olen ollut hereillä kaksi tuntia.

5. Kupin kanssa touhuaminen vie aikaa. Kiireettöminä aamuina se on ok, mutta haluanko herätä 1,5 tuntia ennen aamuvuoroa, jotta saan kupin varmasti ulos ja sisään?

Jostain ihmeen syystä laitoin sen uudelleen paikoilleen. Minähän tästä vielä kätevää teen.

Suurin syy kupin hankkimiselle oli se, että kuvittelin sen olevan joissain tilanteissa kätevämpi kuin muut vaihtoehdot. Ainakin se on mukavaa, että kuppia ei tarvitse tyhjätä kuin aamulla ja illalla. Ainakin tähän mennessä se on riittänyt.

Jatkan harjoituksia.

Kaverini lohdutti: ”Sait sen sentään ulos ilman itkua ja paniikkia.”

Paniikki oli lähellä. Itku ei.