Tämä on kuukuppitarinani viimeinen osa. Tämä sisältää järkyttäviä kohtauksia, joten kehotan herkkänahkaisia olemaan lukematta tätä.

Viime kuukautiseni kuukupin kanssa olivat helvetillistä taistelua. En saanut asetettua kuppia oikealle paikalleen, vaan pikkuhousuni saivat koristeeksi kerta toisensa jälkeen kauniita pinkkejä raitoja. En pidä pinkistä. Enkä pitänyt juuri silloin kupista yhtään!

Kaikkein suurin painajaiseni tapahtui eräänä aamuna, kun istuin rennosti vessanpytyllä. Havahduin liian myöhään siihen tunteeseen, että nyt ei kyllä ole kuppi tarpeeksi tiiviisti sisällä. Kuppi sanoi plumps, ja aloitin hysteerisen puhdistuksen, keittämisen ja etikassa liottamisen.

Sinä päivänä jätin kupin kaappiin ja kaivoin varastosta viimeiset kuukautissiteeni. Side hiosti, ja veri oli silmieni ja nenäni edessä joka vessakäynnillä.

Loppupäivästä palasin moneen kertaan pestyn kuukuppini pariin.

Se nyt vaan on niin, että vaikka kuukupin kanssa joutuisi taistelemaan, on se kuitenkin siteitä miellyttävämpi käyttää.

LOPPU

Jälkisanat: Monelta tuskalta olisin varmaan välttynyt, jos olisin viistsinyt lukea kuukuppikuntaa: http://www.kuukuppikunta.net/