Omituinen asenteeni shoppailuun

Naisten väitetään rakastavan shoppailua. Olen kai siis täysin poikkeuksellinen nainen, koska shoppailu on mielestäni yksi ikävimmistä asioista, joita voin keksiä. Erityisen vähän pidän vaatteiden ostamisesta. Minua ahdistaa kuumat vaatekaupat ja pitkät sovitusjonot. Yök.

Pidän kyllä kauniista vaatteista. Haluaisin vain, että ne ilmaantuisivat eteeni ilman shoppailua. Tästä syystä olen ollut erityisen iloinen turkulaisten osakuntien järjestämästä Vaatteidenvaihtopäivästä. Sinne tuodaan vaatteita, joista halutaan eroon ja otetaan mukaan toisten ihmisten vaatteita. Olen löytänyt monta kivaa vaatetta sitä kautta. Joskus minua onnistaa, ja kaverit antavat muuton yhteydessä luopumiaan vaatteita minulle. Viimeisin muuttokuormalöytöni oli Ikea-kaappi, joka toi asuntooni aivan uuden ilmeen. On miellyttävää, kun joku on tehnyt valinnan minun puolestani ja käynyt läpi sen ikävän shoppailun.

Yleensä menen vaate- tai kenkäostoksille vasta siinä vaiheessa, kun todella tarvitsen jotain. Yleensä tiedän välittömästi, pidänkö jostain vaatteesta tai kengästä vai en. En siis ymmärrä, miksi sovituskopissa pitäisi viettää aikaa monta minuuttia. Kyllä minä tiedän, tulenko käyttämään jotain vaatekappaletta vai en. Yksi pikaisimpia ostosreissujani oli Tukholmassa, kun minun oli välttämätöntä ostaa uudet kengät. Jalassa olevissa kengissä oli reiät pohjassa ja vesi valui sisään. Astelin Dinskon alennushyllylle, valitsin kivat kengät, marssin kassalle ja ostin ne. Minulle kommentoitiin: ”En ole koskaan nähnyt naista, joka ostaisi kengät noin nopeasti.”

Ulkomailla shoppailu on jotenkin siedettävämpää kuin Suomessa. Siellä on erilaisia kauppoja ja kaikki tuntuu eksoottisemmalta. Italiassa asuessani shoppailinkin huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Sieltäkin tosin ostin uudet kengät vain silloin, kun edelliset olivat menneet rikki. Ajatella, kenkämaa, eikä tuliaisina kuin yhdet kengät!

Nyt olen kuitenkin huomannut, että olen alkanut haalia kaappini täyteen takkeja. Löysin täältä Lilysta linkin Asosin nettikauppaan, jossa oli aivan ihana takki. Se oli pakko tilata, vaikka en erityisesti tarvitse uutta kesätakkia. Takki tuli kotiovelle ja rakastuin siihen. En vain voi palauttaa sitä, vaikka se on niin tiukka, että en saa lihoa kesän aikana grammaakaan. Vatsalihastreeneihin kannustava takki? Ei  kuulosta hyvältä idealta, mutta en vain voi palauttaa sitä!

Syytä tästä takkeihin sekoamisesta sitä, että ostin Italiasta villakangastakin, jota en olisi oikeastaan tarvinnut. Päätin kuitenkin ostaa sen, koska se oli niin kaunis. Sitä takkia kehutaan koko ajan. Viime viikolla eräs mummu kehui sitä ollessamme yhtäaikaa liikennevaloissa. Olen sen jälkeen ajatellut, että minulla on oikeus ostaa takki aina, jos pidän siitä. Senkin ihana italialainen takki, sait minussa heräämään jonkun syvällä olevan vaateshoppailijanaisen!

*Huokaus* Vaatekaappi pitäisi siivota. Se pursuaa yli. Syytän sinua, italialainen takki!

Suhteet Oma elämä

Eilen: Von Hertzen Brothers

Vieläkin on sellainen olo kuin olisi eilen silmittömästi rakastunut. Se musiikki oli niin kaunista, tunteita herättävää ja uskomatonta. Tekisi mieli hyppiä ja täyttää joka paikka sydämillä.

Laitan tähän videon lempibiisistäni. Sitä ei valitettavasti keikalla eilen nähty. Biisi on mielestäni maailman kaunein.

”You’re somewhere in the middle of the rain but your sun
Is waiting at the horizon til the pain has gone
To paint your sky with rainbows

I wish I could be, I wish I could be like a rainbow
Bringing a smile on your face
I’ll keep you warm and I’ll keep you safe
When the light tries to escape from your eyes”

 

http://www.youtube.com/watch?v=syFxfxtPFbM

Kulttuuri Musiikki