Se oli kai 2000-luvun alkua, kun olin Teuvan Kaarihovilla. Siellä oli nuorille järjetetty ilta, jonka pääesiintyjänä oli Yö. Lämppärinä oli Teuvan oma bändi, vielä täysin tuntematon, Lauri Tähkä ja elonkerjuuorkesteri.

Minä ihastuin laulajan silmiin ja tuijottelin häntä eturivistä. Yleisössä oli minun lisäkseni noin 20 muuta ihmistä.

Bändin keikka oli vakuuttava ja aloin kulkea lähiseuduilla heidän keikoillaan. Muistan pariin otteeseen myös kuunnelleeni Teuvan paikallisen baarin ulkopuolella keikkaa, kun ei ikä riittänyt siihen, että olisin päässyt baariin sisään.

Vuosia kului, muistoja kertyi, ja bändi saavutti uskomattoman suosion, johon ei alkuperäisenä fanina oikein koskaan osannut suhtautua. Onnellinen heidän puolestaan tietenkin olin.

Eilen tuli tieto, että bändi hajoaa. Ihmiset kyselivät, miten minä voin. En oikeastaan reagoinut asiaan millään tavalla. Muistojen pulpahdellessa pintaan iski kuitenkin haikeus. Niin monta kaunista hetkeä, onnea ja iloa.

Tämän blogimerkinnän kirjoitan koko sydämestäni. Lauri Tähkän ja elonkerjuu biisit ovat koskettaneet niin monella eri tavalla. Kiitos ja

Hyvästi.

http://www.youtube.com/watch?v=dBGVCldDnbc