kesätyöt vs. festarielämä
Suomi on kesäfestareiden luvattu maa! Vuosi vuodelta tulee yhä enemmän uusia kesäfestareita, ja maailman tähdet tekevät niissä ainutlaatuisia esiintymisiään.
Vuosi vuodelta festareiden liput myös nostavat hintaansa ja pääesiintyjät sijoitetaan esiintymään yhä sopimattomimpiin aikoihin. Keille festarit siis ovat tarkoitettu? Rikkaille ihmisille, joilla on säännölliset kesälomat?
Edessäni on jälleen yksi kesä, jolloin olen kiinni kesätyöpaikassani. Vuodesta toiseen olen toivonut, että pääsisin joskus käymään Ilosaarirockissa, mutta tänäkään kesänä se ei tule onnistumaan. Vuorotyöläisen elämä ei tunne pitkiä viikonloppuja.
Olisin voinut valita toisin. Olisin voinut päättää elää säästeliäästi koko kesän ja olla menemättä töihin. Silloinkaan en olisi päässyt Ilosaarirockiin, sillä ei olisi ollut rahaa matkoihin tai festarilippuun.
Tulee huono omatunto, kun ahdistuu siitä, että tiedossa on 4kk kokopäiväinen työ. Sen pitäisi kai olla unelmatilanne. Tiedossa on rahaa ja mahdollisuus ylläpitää elintasoa, jossa baarissa ostetut kalliit erikoisoluet sopivat budjettiin. Mutta entä se festarielämä? Se teltassa hikoileminen? Se mudassa kieriminen? Se hullu nuoruus? Entä se!
Yritän ehkä turhaan taistella sitä vastaan, että minusta on tullut kummallinen aikuinen, joka mieluummin juo erikoisoluita olutravintoloissa kuin taskulämmintä kossuspriteä leirintäalueella…