Taas muutetaan!
Kämppäkaverini päättivät jatkaa elämäänsä ilman minua. Hankkivat vielä sormuksetkin tämän asian sinetiksi. No, ei se nyt ehkä ihan noin dramaattista ollut. Päätimme yhteistuumin laittaa astiat jakoon, ja 1.5. minä asun jälleen uudessa asunnossa. Tuleva asuntoni on kuudes asunto, jossa asun Turussa. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttanut kahdeksan kertaa.
Mitä nämä muutot ja asunnot ovat minulle opettaneet?
Asunto nro 1: Lapsuudenkodistani muutin itsemurhayksiöksi kutsuttuun asuntoon Yo-kylään. Se oli pieni. Minä olin kiireinen. Joskus muistan, että pudotin vahingossa paidan lattialle. Sitä ei voinut enää käyttää, koska se tarttui täyteen pölyä ja likaa. Tässä asunnossa otin ne ensimmäiset askeleet omaan elämään. Täytyi opetella itse siivoamaan, käymään kaupassa ja hankkimaan tarpeeksi vessapaperia.
Asunto nro 2: Muutin asumaan yhteen silloisen poikaystäväni kanssa. Hän oli innoissaan ajatuksesta. Minua kammotti sana avovaimo. Opin, että yhteen ei kannata muuttaa toisen mieliksi. Suhde päättyi kuukauden yhteiselon jälkeen. Eron jälkeen söimme ensimmäistä kertaa yhtäaikaa yhteisessä keittiössämme.
Asunto nro 3: Tämä oli kolmas asuntoni Yo-kylässä. Asuin ensimmäistä asuntoani hieman isommassa yksiössä. Siinä viihdyin niin kauan, kunnes päätin muuttaa Italiaan. Myin pyykkikoneeni ja televisioni ja olin täynnä toiveita uudesta elämästä.
Asunto nro 4: Vaihto-opiskeluvuoteni alkoi Perugiassa järjestetyllä kielikurssilla. Ilma oli lämmin, ja asunnostamme oli kauniit näkymät. Asuin kuukauden ajan pienessä huoneessa kahdestaan ranskalaisen tytön kanssa. Tyttö oli jostain syystä päättänyt vihata minua. Se teki sopeutumiseni uuteen elämään haastavaksi. Jätin itsestäni sellaisen kuvan, että valitan kaikesta. Todellisuudessa kämppikseni imi kaiken positiivisuuteni. Asunnossa asui myös kaksi muuta tyttöä. Viimeisenä iltana en edes hyvästellyt kämppistäni, vaan lähdin aamuvarhaisella kohti Venetsiaa.
Asunto nro 5: Venetsiassa asunnon etsiminen osoittautui todella vaikeaksi. Sain apua tytöltä, johon olin tutustunut lukion vaihtoviikon kautta. Päädyin asumaan hänen sukulaisensa luo Mestreen. Asunnossa oli äiti, hänen tyttärensä ja yksi vuokralla ollut tyttö. Tytöt olivat kivoja, mutta italialainen äiti..No. Hän oli italialainen äiti. Kyttäävä ja epämukava ilmapiri valtasivat elämäni. Ei ihan sitä, mitä vaihto-opiskeluelämältä odotin.
Asunto nro 6: Kuukauden Mamma Italianan helmoissa asumisen jälkeen muutin kommuunityyppiseen asuntoon kolmen italialaisen tytön kanssa. Jaoin huoneeni toscanalaisen tytön kanssa. Tällä kertaa huone oli kuitenkin suuri. Yhdestä asuntomme tytöstä tuli vaihto-opiskelun aikana paras ystäväni. Harmillisesti huonetoverini vihasi minua tälläkin kertaa. Hän vihasi myös hygieniaa.
Asunto nro 7: Italian asumusten vaikeuksien jälkeen ajattelin oppineeni maailman joustavimmaksi ihmiseksi, joka sietää mitä vaan. Halusin kuitenkin ehdottomasti muuttaa takaisin yksiöön palattuani Suomeen. Löysin pienen puutalokämpän Lonttisista, jossa kuvittelin eläväni idyllistä elämää. Idyllistä se usein olikin. Puuhellalla keitin kylpyammeeseen vettä ja kylvin kynttilänvalossa. Puutalossa asuminen oli samalla myös hyvin epäkäytännöllistä ja kallista. Isot sähkölaskut ja talven +16 lämpötila olivat vielä ihan ok, mutta kesän + 40 astetta oli liikaa.
Asunto nro 8: Niinpä minä sitten suostuin muuttamaan jälleen kimppakämppään. Muutimme vajaat kaksi vuotta sitten Vähä-Heikkilään. Maalasimme seinät ja laminoimme lattiat. Opin, että remontti kestää kauan. Ihan heti en lähtisi siihen projektiin enää uudelleen. Kimppakämpässä asumisessa on hyvät ja huonot puolensa. On mukavaa, että on joku jolle jakaa kaikki asiat. On vähemmän mukavaa, ettei koskaan tiedä, missä kunnossa keittiö on ja mitä ruokaa jääkaapissa on jäljellä. Hyvät puolet kuitenkin voittivat negatiiviset. On ollut mahtavaa asua isossa asunnossa, jossa on oma sauna. Tällä kertaa kukaan kämppiksistäni ei vihaa minua – tietääkseni.
Tuleva asunto nro 9 sijaitsee lähellä keskustaa. En tiedä alueen nimeä. Asunnossa on paljon ikkunoita ja tilaa. Joudun kuitenkin luopumaan saunasta ja astianpesukoneesta. Muutan jälleen asumaan yksin. En omista kovin paljon tavaraa osittain näiden toistuvien muuttojen vuoksi. En ole koskaan ehtinyt keskittyä kodin laittamiseen ja sisustamiseen. Voi siis olla, että aluksi neliöt tuntuvat tyhjiltä. Se ei kuitenkaan haittaa, jos paikka tuntuu kodilta.