Minä lukijana

Lapsuuden haaveammattini oli kirjailija 6-vuotiaasta lähtien. Elämäntilanteet ovat vieneet elämää kuitenkin eri suuntaan ja toistaiseksi olen tyytynyt ainoastaan lukemaan, mikä ei toki ole mitenkään vähempiarvoisempaa. Luen valtavan määrän kirjoja, kuljetan niitä mukanani joka paikkaan ja luen lähes aina kuin mahdollista.

Opin arvostamaan kirjoja ja kirjastoa omalta äidiltäni, hän luki minulle ja sisaruksilleni iltasatuja muistaakseni aika pitkään ja niin olen lukenut myös itse omille lapsilleni. Lapset tykkäävät siitä älyttömästi, vaikka tytär ei sitä ulkopuolisille suostukaan enää myöntämään. Toivoisin, että lapseni oppisivat myös pitämään kirjoista samanlailla kuin itse pidän ja toivoisin, että he oppisivat ymmärtämään miten mielettömät määrät erilaisia tarinoita kirjat voisivat tuoda heidänkin elämäänsä.

Viime vuosina olen viimeinkin kirjoittanut itselleni ylös lukemieni kirjojen nimet ja sen milloin olen ne saanut luettua. Huomasin kuitenkin uuden ongelman, muistin jonkin kirjan tehneen vaikutuksen, mutta en missä kirjassa se asia oli, jota päässäni pyörittelin, niinpä päätin tehdä blogin ja kirjoittaa lukemistani kirjoista jotakin ylös. Luen enimmäkseen viihteen vuoksi (jonkin verran tiedon saannin), en taidenautinnon vuoksi, joten en kiinnitä huomiota niinkään kirjoitustapojen merkityksellisyyteen kuin sisältöön.

Luen enimmäkseen dekkareita, mutta aika paljon myös esim. Holokaustiin liittyviä kirjoja. Ja toki olen lukenut kaikki Himoshoppaajat, romanttisia kirjoja, eläinaiheisia kirjoja jne. Lempikirjailija oli vuosia Tess Gerritsen, mutta Gerritsen ei ole viime vuosina jatkanut ainakaan samaan tahtiin uutuuksien julkaisua (tai ainakaan niitä ei ole suomennettu), joten oli etsittävä uusia. Kepler, Jens Henrik Jensenin sekä Ingar Johnsrud on viime aikoina jäänyt mieleen parhaimpina. Olen myös lukenut paljon pohjoismaisia dekkareita, joissa ei ole ihan niin tiivis tunnelma. Eli hyvin laidasta laitaan. Saa siis jäädä seuraamaan. Voi saada ainakin joitakin hyviä ideoita.