How to: Hiusten värjäys kasviväreillä
Hiusten suhteen olen varsinainen tuuliviiri. Ei ole kovinkaan montaa väriä, jota raukkaparka hiuskuontaloni ei olisi saanut kokea (todisteena esimerkiksi bannerin kuva). Lisäksi kun haluan vaihtaa väriä, sen on tapahduttava HETI. Ja muutos saisi mieluiten olla radikaali. Oikeastaan vain yksi asia on pysynyt samana vuodesta toiseen: kun haluan punaiset hiukset, värjään ne hennalla.
Myös kasvivärjäyksen kanssa olen aina toiminut samalla sekunnilla, kun idea on päähäni tupsahtanut. Olen siis vaihtanut synteettisistä väreistä suoraan kasviväreihin ja päinvastoin, aina ilman ongelmia. Tämä ei tietenkään toimi kaikille, oma hiuslaatuni vaan on useista käsittelyistä johtuen melko huokoista (tai sanotaanko vaikka imukykyistä), että väri kuin väri tarttuu siihen noin vain. Kasviväreissä on kuitenkin se hyvä puoli, että koska ne tarttuvat vain hiuksen pintaan eivätkä imeydy rakenteisiin kuten synteettiset kestovärit, ne useimmilla myös kuluvat nätisti pois jos värjäystulos ei ollutkaan toivottu. Punaisen värin saaminen pois on aivan oma juttunsa sitten, mutta ongelma on sama oli punainen väri saatu aikaiseksi sitten kasviväreillä tai synteettisillä.
Sen lisäksi, että kasviväri on luonnontuote eikä sisällä muovia, metalleja tai ympäristömyrkkyjä, itselleni tärkeä pointti ja vielä yksi syy valita kasvivärit on se, että voin huoletta lätkiä väriä päähän aina silloin kun siltä tuntuu. Inhoan haalistunutta punaista ja tyvikasvua (itselläni hemaisevan harmaa), ja jo parin viikon päästä värjäämisestä alan haaveilla värin ehostuksesta. Synteettisillä myrkyillä ei tulisi mieleenkään värjätä parin viikon välein, kasvijauheella taas tukka ja päänahka tuntuvat suorastaan nauttivan tiheämmistä käsittelyistä. Kasviväreistä on myös tullut viime vuosina runsaasti eri sävyvaihtoehtoja, eli enää ei kasvivärjäys tarkoita pelkkää kuparinpunaista tukkaa hennalla värjättynä! Sävyjä on vaaleista tummaan, lähes poikkeuksetta kuitenkin kaikki sävyt ovat edes osittain hennapohjaisia eli lämpimän puoleisia. Sävyvaihtoehdot saadaan sekoittamalla hennajauheeseen jotain muuta kasvijauhetta, lisäksi värjäystulosta parantamassa joukossa saattaa olla esimerkiksi aloe veraa. Lisäksi kasvivärit ovat edullisempia, ja kun käyttöön tottuu, aivan yhtä helppoja käyttää kuin synteettiset kotivärit. Ja vielä laiskureille vinkiksi, monessa kaupungissa (myös täällä Seinäjoella) on jo ekokampaamoja, joissa saat kasvivärien lisäksi palvelun päälle.
Mutta enough talk! Miten tämä ihmeellinen asia siis käytännössä toimii? Vinkkejä kasvivärien käyttöön löytyy yhtä paljon kuin on kasvivärien käyttäjiä. Jokaisella toimii vähän omat juttunsa, ja esimerkiksi tyvikasvuun toisinaan tuleva keltaisuus johtuu päänahan lämpötilasta ja pöpökasvustosta (we all have those, en tarkoita täitä tai satiaisia vaan esimerkiksi päänahassa luonnostaan esiintyvää hiivasientä ja muuta normaaliflooraa). Tässä kuitenkin omalla kokemuksellani parhaaksi havaitut kikkakolmoset!
Viimeksi minulla on ollut käytössä Henné Colorin kuparinsävyinen jauhe. Tästä huomautus, luulin ostavani 100% hennajauhetta pakkauksen kuvauksen ja ilmoitetun INCI-listan perusteella. Tosiasiassa tämä on sekoitus hennaa ja cassiaa, jota kutsutaan myös nimella neutral henna. Se on siis kasvia, joka ei värjää mutta jota voi käyttää hoitoaineena. Lopputulos oli siis omaan makuuni liian pliisu, ja varsinkin tyvikasvusta väri lähtee ihan muutamalla pesulla pois. Tuosta yhdestä 100g paketista riitti omaan tukkaani KOLMELLE kerralle, eli taloudellisesti suuri menetys tuo ei toki ollut. En kuitenkaan ajatellut ostaa tuota enää toiste.
Värjäys aloitetaan valmistamalla väriseos. Itse kiehautan vettä vedenkeittimellä, ja sekoitan sitä jauheeseen sen verran, että koostumus on jotain tahnan ja juoksevan väliltä. Eri lähteissä on ristiriitaista tietoa sopivasta lämpötilasta: suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että värjäys kannattaa suorittaa lämpimällä värimössöllä. Siispä teen useimmiten niin, että kun väriseos on tehty, menen suihkuun ja pesen hiukset. Sillä välin väriseos on jäähtynyt noin 50-asteiseksi, ja värjäys voidaan aloittaa.
Seos levitetään pyyhekuiviin hiuksiin. Olen kerran jossain aivopierussa värjännyt kuivat hiukset, eikä lopputulos oikeastaan eronnut tavallisesta. Mutta pesty, pyyhekuiva tukka taitaa olla vastaanottavaisempi värille, joten jatkossakin yritän muistaa tämän suorittaa.
Värin levitykseen tarkoitettuja kippoja, suteja ja tuubeja löytyisi varmasti ihan lähikaupastakin, mutta tosinainen levittää mössön ihan rehellisesti sormin. Homma on sotkuista, mutta melko terapeuttista: mössö näyttää ja tuntuu kuravelliltä, ja tällaisessä läträämisessä on vaan jotain lapsellisen kivaa. Kun värjään tyvikasvua, värjään tämän jakaus jakaukselta huolellisesti, ja lopun vain sotken päähän. Latvoihin laitan sen verran kun jää, tykkään siitä että ne jäävät vaaleammaksi ja lopputulos vähän epätasaiseksi.
Värin levityksen jälkeen alkaa hauskin osuus. Värin tulee vaikuttaa halutusta lopputuloksesta riippuen tunnista eteenpäin (itselläni on aina 2-3 tuntia tai koko yö) ja mieluiten se saisi kunnolla muhia päässä tämän aikaa. Koko komeus siis päällystetään muovikelmulla, ja itse laitan vielä pipon sen päälle. Väri valuu jonkin verran, eli hiusraja kannattaa reunustaa talouspaperilla. Sitten vain haudutetaan!
Vaikutusajan jälkeen tukka pestään ja hoidetaan. Väri tekeytyy vielä pari päivää, joten kannattaa pitäytyä peseytymisestä mahdollisimman pitkään.
Jos jotain miinusta pitää sotkun ja pitkän vaikutusajan lisäksi keksiä, niin kasviväri luonnollisesti haisee kasvilta. Tämä saattaa jäädä tukkaan joksikin aikaa, mutta lähtee kyllä pesussa pois.
Fresh niinku sushi!
Toivottavasti oli apua! Jos jotain jäi sanomatta, kysykää. <3