Kuinka saavuttaa mielenra(u)ha?

P1011102-2.jpg

 

”Puhu rahasta, nauti mielenrauhasta

Niihin sanoihin Danske Bankin Suomen maajohtaja ja boss lady Leena Vainiomäki päätti esitelmänsä maanantaina Löylyssä. Olin paikan päällä kuulemassa Dansken uudesta Taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille -hankkeesta.

Aihe oli mielenkiintoinen ja herätti minussakin paljon ajatuksia.

Tekeekö raha onnelliseksi? Ei välttämättä, mutta taloudellinen itsenäisyys voi tarjota mielenrauhaa. Puskurirahasto voi tarjota mahdollisuuden vaikka yrityksen perustamiseen, uudelleen kouluttautumiseen, huonosta parisuhteesta irtautumiseen, ulkomaille muuttoon ja näin ollen unelmien täyttymiseen. Kuitenkaan 38% suomalaisista naisista ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa*.

Danske on valinnut taloudellisen mielenrauhan lähettilääksi aina yhtä sympaattisen Arman Alizadin. Armanin kanssa puhuttiin siitä, miten taloudellinen mielenrauha ei ole asia, joka automaattisesti esiintyy korkeatuloisilla ihmisillä. Ei ole olemassa sellaisia tuloja, jota emme saisi tuhlattua (paitsi Amazonin toimarilla Jeff Bezosilla, joka ei koskaan tule ehtimään tuhlaamaan kaikkea fyrkkaansa, sillä sitä on yksinkertaisesti liian paljon).

Aina löytyy lisää krääsää, jota luulemme tarvitsevamme. Aina voimme nostaa kuukausittaisia kuluja niin korkealle, että kovallakin kuukausipalkalla hikipisarat nousevat loppukuussa otsaan. Taloudellisen mielenrauhan tavoittelussa ei ole kyse absoluuttisista rahamääristä. Siinä on kyse taloudellisesta tietoisuudesta. 

Epätietoisuus on stressaavaa. 26% 18–34-vuotiasta ei tiedä kuukausittaisten käyttövarojensa määrää. Tilin saldon tsekkaamisen kynnys kasvaa, mitä kauemmin viime kerrasta on. 13% suomalaisista ei ole koskaan tarkastellut kokonaispankkiasioitaan (eli lainoja, luottoja ja säästöjä). Siinä vaiheessa kynnyksestä on kasvanut muuri, jonka yli ei enää helposti kiivetä.

Ja juuri sen takia rahasta on puhuttava. Tyttökavereiden, naapureiden, pankkivirkailijoiden ja yläasteopettajien kanssa. Perheen kesken. Ja erityisesti itsemme kanssa, ja rehellisesti. Kun selvitämme omat tulomme ja menomme, kokonaiskuva aukeaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voimme laatia säästösuunnitelman, aloittaa sijoittamisen, ja kasvattaa taloudellista itseluottamusta.

Dansken selvityksen mukaan 22% suomalaisista ei koe taitojensa riittävän sijoittamiseen. Naiset karttavat sijoittamista useammin kuin miehet. Mutta rahasta puhumalla voi vaikuttaa. Joten mimmit, eiköhän vaikuteta yhdessä noihin tilastoihin.

*Postauksessa esitetyt tilastot perustuvat Danske Bankin laatimaan Taloudellinen mielenrauha 2018 -raporttiin. 

tyo-ja-raha tyo raha opiskelu

Inflaatio ja miksi se on tärkeä ymmärtää

Inflaatio.jpg

kuvalähde

Sanon sen suoraan: inflaatio is a bitch.

Inflaatiota on tituleerattu sijoittajan viholliseksi. Se nimittäin tekee pitkällä aikavälillä hallaa niille tuotoille, joita me hiki hatussa havitellaan pörssissä.

No tarkoittaako se sitä, että sijoittaminen on itseasiassa ihan turhaa puuhaa? Pitäisikö mun keksiä joku uusi aihe josta blogata?! Ei todellakaan. Päinvastoin, inflaatio on yksi merkittävin syy siihen, miksi sijoittaminen on tärkeää. 

Mikä, mikä?

Okay ladies, inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä, eli sitä, että hinnat nousee ajan myötä. Esimerkki: sillä rahalla, jolla vanhempasi ostivat lauantaikarkkia lähikiskalta omassa lapsuudessaan, saisi tänään karkkeja huomattavasti vähemmän. Kahden prosentin inflaatiolla rahan ostovoima puolittuu 35 vuodessa.

Ja se on koko inflaation idea: saat samalla rahalla enemmän tänään kuin huomenna. (Tai no, ainakin enemmän kuin ensi vuonna, ja varsinkin 10 vuoden päästä) Tämä sotii säästäjän periaatteita vastaan: säästä ensin, osta sitten. Joten miksi ihmeessä inflaatio on edes olemassa?

Why oh why

Inflaatio johtuu siitä, että rahan tarjonta kasvaa (eli sitä on taloudessa enemmän käytettävissä). Inflaation takia kaikkia maailman ongelmia ei voida ratkaista sillä, että rahaa yksinkertaisesti painettaisiin enemmän. (Tämän isäni selitti mulle, kun luulin kahdeksanvuotiaana lapsinerona keksineeni keinon maailmanparannukseen) Rahapoliitikot tähtäävät 2% vuosittaiseen inflaatioon, jotta he saisivat ihmiset pitämään ostohousut jalassa ja sitä myöten kansantalouden kuosissa.

Sitäpaitsi inflaation vastakohta, eli deflaatio, ei sekään ole yhtään parempi. Deflaatio on inflaatiota huomattavasti harvinaisempi ilmiö, jolloin hinnat laskee ja rahan ostovoima voimistuu. Vaikka deflaatio suosii meitä säästäjiä ja sijoittajia, sitä pidetään yleisesti huonona asiana, sillä se liitetään alhaisempaan kulutukseen, palkkojen laskuun ja työttömyyteen. (Eli siihen, että ihmisillä on yleisesti ottaen vähemmän rahee.)

Pörssiin vaan

Inflaatio on teoriassa velalliselle hyvä juttu, sillä hän saa ostettua lainarahalla jotain tänään, joka olisi kalliimpaa ostaa ensi vuonna. Käytännössä kuitenkin korot ja palkat ottavat huomioon inflaation, jolloin tuo etu pienenee ja jopa häviää.

Surkeimmin inflaatio kohtelee säästäjää, joka makuuttaa rahojaan pankkitilillä (tai vielä pahempi, patjassa). Nyrkkisääntö: jos säästötilin korko on alle 2%, tiedät, että rahat rapistuvat hitaasti, mutta varmasti.

Eli missä niitä rahoja sitten kannattaa pitää, ettei inflaatio söisi niitä jälkiruuaksi? (Tämä oli retorinen kysymys: pörssissä tietenkin) Toki pörssissäkin on otettava inflaatio huomioon: vaikka keskimääräinen vuosituotto olisi 8%, inflaation jälkeen se onkin vain 6%. Tai, jos mietitään positiivisemmin, se on kuitenkin 6%.

Ja positiivisuushan kannattaa aina. 😉

Allrighty, siinä olikin kaikki tältä erää! Anna itsellesi yläfemma, jos opit tänään jotain uutta! Ja vietä nyt ihana maanantai-ilta, mimmi. <3

tyo-ja-raha raha opiskelu