Aarrekartta-ajatuspaja

Viime hetket on kuluneet ihanassa ympäristössä, Vierumäen lomakylän havuisissa metsissä, jossa on voinut tuntea auringonpaisteen ihollaan ja neulasten tuoksun mutkaisilla metsäpoluilla. 

Ehdittiinpä siinä vähän työstää ajatuksia tulevastakin. Olen kokenut, että kun asiat kirjoittaa ylös, ne eivät unohdu ja niitä kohti lähtee kulkemaan vähän kuin itsestään. Muuten kaikki voi helposti jäädä arjen jalkoihin, ja jonnekin hamaan tulevaisuuteen, jota ei ehkä koskaan tulekaan. Päätettiin siis porukalla toteuttaa aarrekartta-ajatusta kirjoittamisen pohjalta. Olen havainnut tämän toimivaksi: esim. vuonna 2007 olin kirjoitellut asioita samaan tapaan ylös, ja kaikki silloin toivotut asiat ovat nyt toteutuneet. Ehkä teen tarkistuksen jälleen kymmenen vuoden päästä (ellen jo aiemmin). 

Ja koska matkahaaveet ovat helpoin osio, aloitan yleensä niistä. Eli tulevaisuudessa koen toivottavasti alla olevia juttuja. 

Ulkomailla: 

* Nepalin vuorivaellus (upeita maisemia ja pysähdyksiä paikallisissa kylissä) * Joku ihana paratiisisaari (esim. Mauritius) * Karibian risteily (haaveillut tästä jo lapsesta saakka) * Intia (Jaipur, Agra, eräs aavekaupunki, mahdollisesti myös retriitti, avustustöitä ja purjehdus taloveneellä) * Huvilan vuokraus Toscanasta * Itävallan alppikylät

Suomessa: 

* Lapin ruskareissu ominpäin ja lasi-iglussa yöpyminen * Eräs tietty järvenrantamökki Lohjalta * Ehkä jo tänä syksynä Hirvihaaran kartano ja Kasnäsin saaristokylpylä * Hvittorpin retriitti (olen kuullut tästä kehuja, ja haluaisin myös joku kerta mukaan). 

Muut asiat:

* Kokemusasiantuntijakoulutus (Heti kun tästä kuulin, tiesin, että tämä olisi minun juttuni) * Jonkinlainen hyväntekeväisyys (Olin aiemmin Planin kummina, mutta nyt en tiedä, mitä seuraavaksi?) * Kirjoitustyöt (eli toivoisin, että jonain päivänä voisin elää esim. kirjoittamalla. En tiedä vielä, mikä on tieni sen suhteen, mutta toivottavasti se löytyy.) 

Ylipäätään kaikenlainen auttaminen, järjestötyö ja hyväntekeväisyys on sydäntä lähellä. Toivoisin löytäväni sen oman järjestöni ja tapani auttaa. Siinä varmasti tuntee kiitollisuutta ja luo merkityksiä jokaiselle päivälle – sitä kohti siis. 

Tässä paikassa, joka oli ehkä enemmän huvila kuin mökki, työstettiin näitä ajatuksia.