Keskiviikkona 22.1, kipua

Herään taas varmaan kymmenen kertaa yöllä. Särkee ja polttaa ja vituttaa. 

Unirytmi on jotakuinkin kunnossa, mutta nää yöt syö niin paljon.Herään aamulla taas siihen järjen vievään poltteeseen ja väsyttää niin kamalasti… Ei tekisi mieli nousta ylös, saan pienen riidan tyhjästä miehen kanssa, ärsyttää kaikki maailman vitamiinit ja lääkkeet… Lapsi roikkuu jalassa ja haluaa syliin. Itkettää ja puren hammasta, kun tekee niin kipeää nostaa toinen syliin. Istun sängylle hengähtämään, pari kyyneltä vierähtää kun kipu on niin valtava.Mutta sitten, mun rakas poikani kiipeää sängylle, antaa mulle kolme pusua ja sanoo ”voiii”. Halataan.On taas parempi mieli.Kaadan kahvia, otan leluautot lattialle ja pidetään ajokilpailut. Tilipitappi laulaa rölli telkkarissa ja istutaan vaan vierekkäin ja levätään hetki. Nyt on jo parempi olo ja kohta lähdetään taas ulos touhuamaan ihan helposti pariksi tunniksi.