Why I make my life this hell?

Jonne Aaronin sanotus Jealous Sky:sta kolahti itseeni.

Elämä mielialahäiriön kanssa on välillä yhtä helvettiä. Ja eniten siinä ottaa päähän se, että fyysinen paska olo johtuu ihan omasta päästä.

Ahdistuneisuushäiriöstä voi päästä eroon, se kuinka kauan se vie, riippuu lähinnä itsestä.

Olo oli muutaman viikon jo melko hyvä, mutta nyt pala palasi kurkkuun pitkän tauon jälkeen. Tajuan syyn siihen. Kerrankin. Olen miettinyt tulevaisuutta. Mitä teen isona? En tahdo palata vanhoihin työkuvioihin. En tahdo työskennellä muille. Pääni ei kestä. En voi olla kotona välttämättä joulukuuta pidempään. Mitä helkkaria mä keksin?

Uudelleen koulutus? Ai tän pään kanssa? Jos en saakkaan itseäni niin hyvään kuntoon, että pää kestää kolme vuotta koulussa istumista? Ja ainakin ennen sitä pitäisi keksiä varmaan se itseä kiinnostava ala.

On paljon asioita joita haluaisin tehdä. En vain kykene. Ensi viikon Cheekin keikkakin ahdistaa jo. Totta kai tahdon nähdä livenä Suomen seksikkäimmän äänen omaavan Chipmunks-hymyllä varustetun räppärin!

Mutta pelkään huonoa oloa, automatka kavereiden kanssa ahdistaa. Voin autossa muutenkin välillä pahoin. Kahdella autolla ei vaan ole täältä mitään järkeä lähteä Helsinkiin. Ja entäs itse keikkapaikka… Seisomapaikat. Voi änkeä vaikka ihan eteen. ”Jee!” olisin ennen huutanut. Nyt olisin ihan valmis jäämään mahdollisimman kauas muista lähelle hengitysaukkoa.

Tahtoisin toisaalta niin kovasti jo toisen lapsen. En vaan ole pääni kanssa valmis siihen. Kykenenkö huolehtimaan toisesta pienestä. Jaksanko henkisesti ja fyysisesti? En lääkkeeni takia ainakaan uskalla. Jos raskaaksi tulisin, lapsi pidettäisiin. Siitä ei olisi epäilystäkään. Mutta että oikein yrittämällä yrittämään. En uskalla.

Pelkoa pelon perään. Sehän se suurin ongelmani onkin. Kunpa saisin edes osan mieheni rohkeudesta. Ehkä sitten en tekisi hänen ja tyttäreni elämästä vaikeaa. Tiedän ettei minua syytä kukaan muu kuin minä moisesta.

Ähh. Avautumispäivitys.

Ensi viikolla terapeutille.

P.S. En tahdo ainoatakaan kommenttia siitä kuinka päävikaisten ei kuuluisi hankkia yhtään lasta! Meillä on siihen yhtälainen oikeus kuin muillakin. Oli kyse sitten ahdistuksesta, paniikkihäiriöstä tai muusta vastaavasta!