Mistä unelmaduuni?

Moni kai pyörittelee päässään ajatusta paremmasta, parempi palkkaisesta, vähemmän stressaavasta unelma työpaikasta. 

Minä, mieheni, äitini, anoppini, ystäväni ja lähipiiristäni varmaan joku muukin pyörittää moisia mietteitä jatkuvasti päässään. 

Mieheni pitää työstään, työpaikastaan ja työkavereistaan. Kuitenkin 11-14 tunnin työpäivät alkavat olla liikaa pian 30 täyttävälle perheen isälle. Vähempikin työaika päivässä riittäisi. 

Itse teen tällä hetkellä työtä josta saa paskaa palkkaa. Ja olen muutenkin jo pari vuotta sanonut, etten tahdo hoitaa toisten lapsia enää vuositolkulla. Se on työ joka hoituu minulta luonnostaan helposti. Se on kuitenkin työ, joka ei ihan tosissaan kiinnosta. Voin kuvitella palaavani vielä päiväkotiin hetkeksi, mutta tahdon jotain MUUTA. 

Äitini hoitaa myös lapsia. On tehnyt sitä jo vuosia ja on nyt alkanut miettiä, että kun eläkeikään on vielä reilut 10 vuotta, hänkin tahtoo jotain muuta. 

Anoppini on jo jonkun aikaa haaveillut toisenlaisesta työstä. 

Ystäväni tokaisi hetki sitten ”mietin mitä ihmettä musta tulee oikeesti isona”. 

Niin. Tätä työtä tehdään jotta CV näyttäisi hyvältä. Raaka totuus kun on, että jos jättäytyisin nyt työttömäksi, saisin kuukaudessa muutaman satasen enemmän käteen kuin tätä työtä tehdessä. Arvatkaa houkuttaisiko elää liiton rahoilla? Kyllä! 

Olemme keksineet pari ihan varmasti toimivaa liikeideaa. Niiden pystyyn pistämiseen tarvittaisiin vaan pieni lottovoitto. Eli sitä odotellessa.