Samanlaiset, erilaiset.

Esikoista odottaessa:

• pahoinvointi alkoi heti plussatessa ja kesti noin viikolle 14, en oksennellut ja syömällä sen sai pysymään kurissa

• alussa migreeniä, mutta kohtaukset sai pidettyä panadolilla kurissa 

• käytin puolessa välissä tukivyötä, kun vatsan nopea kasvu aiheutti selkä ja nivuskipuja

• kävelin useamman kilometrin vielä ihan viimeisilläni

• painoa tuli 18 kiloa

 

Toinen raskaus:

• hirveä pahoinvointi heti alusta

• kamalia migreenikohtauksia, joihin liittyi oksentaminen

• elin sitruunateellä 

• päättyi keskenmenoon viikolla 12

 

Kolmas raskaus:

• pahoinvointi alusta alkaen, ainoa apua jatkuva syöminen, alkoi helpottaa noin viikolla 15

• paha maku suussa jatkuvasti noin viikolle 15 asti

• jatkuvat migreenit viikolle 15 asti, joihin liittyi myös oksentaminen

• supistelua fyysisestä rasituksesta (nostelu, rappuset, kävelylenkit)

• kovat liitoskivut aikaisemmin kuin esikoisesta

• koko lantionseutu (nivuset, lonkat) särkee tällä hetkellä, ilman suurempaa rasitustakin ja jo autolla ajo aiheuttaa kipua

• puolessavälissä painoa kertynyt n. 6 kiloa ja tavoitteena kerätä painoa alle 18 kiloa :D

 

Yhteistä:

• pahoinvointi

• alkuraskauden migreeni

• alaselkä ja nivuskivut puolenvälin paikkeilla

• iso vatsa

”Rakas, lainaan sun hupparii.”

Omat normaalivaatteet alkaa tosissaan käydä pieniksi (housut nyt ei oo pitkään hetkeen mahtuneet). Ostin miehelle hupparin ja ilmotin voivani käyttää sitä myös itse. :D