”Mut kun me haluttais pitää se.”

Näen yleensäkin paljon unia ja muistan niitä välillä melko hyvinkin. Mieheni ihmettelee tätä välillä. Hän kun harvoin muistaa uniaan. 

Nyt raskausaikana uneni ovat olleet entistäkin hurjempia ja omituisempia. On ehtinyt vilahtaa Cruisea ja Schwarzeneggeria…

Nyt kuitenkin olen alkanut nähdä vauvaan liittyviä unia. Yhden unen pistän ihan Juno-elokuvan piikkiin. Pariskunta tahtoi adoptoida vauvamme ja hain apua, sekä tukea vanhalta koulukaveriltani. Hän käski vaimonsa kanssa vaan rohkeasti kertoa, että vauva nyt sattuu olemaan meidän. 😀

Toisessa unessa taasen olin neuvolassa ja neuvolatäti kysyi minulta sydänääniä kuunnellessa ja kohtua mittaillessa, että miten vauva on liikuskellut. Vastattuani, että hyvin liikkuu, alkoikin pieni juuri liikkua. ”Niin näyttää!” taisi neuvolatäti todeta, kun ensin näimme vauvan jalkapohjan piirtyvän vatsanahkaani ja myöhemmin tuli kyynerpää kunnolla ulos venyttäen ihoa.

HYI KAMALA! 😀 Veikkaan vauvan liikkuuneen unen aikana aktiivisesti ja tämän tulleen uneen mukaan. Välillä kun pikkainen potkii öisin niin, että tekee kipeää, eikä meinaa saada uudelleen unta. 🙂