Suunnitelmat uusiksi.
Alunperin oli suunnitelmana, että ystäväperheemme tulisi lauantaina iltapäivällä kylään. Ja sitten illalla suuntaisimme toisen ystäväpariskuntamme luo yöksi, josta olisi sunnuntaina aamupäivällä naisten kesken helppoa lähteä katsomaan Fifty shades of Grey.
No ensin ystäväperheemme suunnitelmiin tuli muutos perjantai-iltana ja heidän vierailunsa peruuntui, joten ilmoitimme ystäväpariskunnallemme ilmestyvämme heille illan sijasta jo päivällä kera kinkkupiirakan ja muffinsien.
Lauantaipäivä ystävillä menikin leppoisasti. V kävi sovitusti iltapäivällä ratsastamassa, miehet puuhasivat omiaan ja me otimme tyttären kanssa rennosti. Röhnötimme sohvalle, tytär katseli lastenohjelmia ja minä luin Vuorisen uusinta Juoppohullua: Dokumenttia.
Illemmalla aloin kuitenkin kärsiä satunnaisista vatsakivuista, jotka sitten jatkuivat yöhön asti. Kyseessä ei ollut sopistukset, muttei vatsa ollut kuitenkaan kunnolla sekaisinkaan. Ja koska vatsani ei aamullakaan vielä ollut täysin rauhoittunut, päätimme siirtää elokuviin menoa ainakin iltapäivään tai skippaavamme herra Greyn täysin tällä viikolla. V kun oli myös onnistunut kasvattamaan omaan kurkkuunsa kaktuksen.
Lopulta tämä päivä meni subin sarjoja tuijotellessa, päiväunia ottaessa ja hyvin syödessä. Haavenani oli nähdä herra Grey isolta screenilta, mutta totesin, että se ei ehkä ole niin kauheaa, jos odotan dvd:tä. Kaipa ne Dornanin paljaat pakarat riittävän hyvin näkee meidän isosta telkkaristakin. :D
En tiedä onko vatsakivut ja vatsan lievä sekaisin olo nyt jotakin synnytystä edeltävää kropan valmistelua, vaiko pientä jännityksen seurausta siitä, että laskettuun aikaan tosiaan on enää tasan kuukausi! Saattaapi olla molempia.
Vaikka kaikki nyt on vauvaa varten valmista, on stressitaso noussut sen suhteen, että meneehän kaikki hyvin ja päästäänhän me koko perheen voimin kotiin pian synnytyksen jälkeen. Eräs tuttuni kun viettää perheensä kanssa nyt aikaa Lastenklinikalla vastasyntyneen kuopuksen saadessa siellä parhaan mahdollisen hoidon. Muistutus siitä, että aina kaikki ei mene niin kuin haluaisi ja kotona kivasti käynnistyvä synnytys saattaakin jäädä haaveeksi raskausmyrkytyksen iskiessä.
Nyt voidaan vaan toivoa heidän perheensä pääsevän pian kotiin vauvan kanssa. Ja odotella meidän vauvan kasvavan vielä muutaman viikon vatsassa, ennenkuin tuntee olevansa valmis saapumaan katsomaan innoissaan odottavaa isosiskoa ja vanhempiaan! Niin ja tietysti kasaa sukulaisia ja ystäviä! :)