Kahden lapsen kanssa.

Pääsiäisen jälkeen mies palaa töihin. Edessä on siis paluu arjen pääpyörittäjän rooliin. Kotipuolella. Rahallisesti vastuu on taasen miehellä. Tiedä sitten kumpi pääsee helpommalla. 😀

Nyt pääsiäisenä, viikon tuplavanhemmuuden aikana olen sanonut, että eihän tämän helppoutta kehtaa edes myöntää! Pieni syö ja nukkuu hyvin. Ainoa itkun aihe on jos vatsa kiusaa. Ruokaa jaksetaan kyllä odotella jos tutin vaan saa siksi aikaa.

Pienin muru seurailee ympäristöään ja isosisko esittelee lelujaan ja höpisee vieressä. Parhaimmillaan molemmat lapset nukkuvat päivällä yhtäaikaa hetken ja tämä tarkoittaa mahdollisia päikkäreitä minullekin silloin tällöin! Sairaalasta kotiuduttuamme en tosin ole kertaakaan päiväunia nukkunut. Yöt menee sen verran hyvin. 

Meillä syödään 1-3 kertaa yössä. Hereillä oloaika öisin vaihtelee. Minkä nyt imetys, vaipanvaihto ja mahdollinen maitopullon lämmitys vie.

Yhtenä yönä heräsin neljän aikoihin siihen, että esikoinen kitisi sängyssään. Peitto oli lattialla ja raasu ei unissaan sitä löytänyt. Sitten kävin itse vessassa, toin ja vaihdoin vauvalle sängyssä kuivan vaipan, jolloin hän heräsi, imetin pienen ja sitten jatkettiinkin unia yli kahdeksaan. Yhdellä yösyötöllä siis mentiin!

Tällä hetkellä meillä mennään siis äidinmaidon ja vastikkeen kombolla. Kuten esikoisenkin kanssa aikoinaan. Maitoa tuntuu tällä kertaa tosin riittävän paremmin. :)

Saa nähdä miten se arki sitten alkaa rullaamaan. Ei se helppoa aina tule olemaan. Eteen tulee varmasti selkäkakka-nälkä-itku -vauvan ja ”äitiäitiäiti”-lapsen yhdistelmä. :D