Äiti on väsynyt.

Ahdistus, jonka seurana mahdollisesti synnytyksen jälkeinen masennus. Uusi hyvä terapeutti ja kolme viikkoa sitten vaihtunut lääkitys. 

Lääkkeestä en tunne vielä oikein olevan apua, mutta täytyy odottaa rauhassa, koska voi mennä 6 viikkoakin, ennenkuin vaikutuksen alkaa huomata. 

Kaiken kaikkiaan se mikä parantaa, on aika ja terapia. Sekä rakkaiden ihmisten seura. Etenkin lapset ja mies pitävät pään kasassa. <3 

Elämässäni on tapahtunut muutamassa vuodessa niin paljon (sekä hyvää että pahaa), että kroppa ja pää ovat jääneet ehkä pysyvään hälytystilaan. Nyt täytyy oppia rentoutumaan taas ja totuttautua siihen, ettei elämässä jatkuvasti tapahdu jotain järisyttävää. Ja lasten kasvaessa arki helpottuu, eikä ole samanlaista 24/7 hoitoa ja valmiina oloa. 

Kokemuksia otetaan vastaan. Mieluiten niitä positiivisia ja tsemppejä kiitos!