Häkkinen ja viriviriverkko.

Siskoni ollessa pieni, hän kutsui hämähäkkiä häkkiseksi. Nauroimme silloin, että Mika Häkkinen olisi varmasti ollut pienestä ”fanista” riemuissaan.  Häkkinen oli oiva lyhenne hämähäkistä, mutta emme vieläkään ole keksineet miksi siskoni sanoi hämähäkin verkkoa viriviriverkoksi. Mainittakoon siskoni omistavan ärrä-vian. 😀

Meidän häkkiset ovat heränneet ja taas viikonloppuna kysyin mieheltäni, miksi ihmeessä olinkaan suostunut muuttamaan maalle. En muistanut, että lapsuudessani täällä aikaa viettäessäni olisi ollut tällaisia hämähäkkejä. Mökillä niitä kyllä on! Olen ihan varma, että tyttäremme joku kerta kiikuttaa kädessään moisen kahdeksanjalkaisen eteeni. Hyi. 😀

Kauhulla odotan koska häkkiset alkavat taas vallata autoni. Kotoa sisältä niitä on harvemmin löytynyt, mutta autoni tuppaa vetämään niitä puoleensa. Tänä keväänä äitini on jo yhden sieltä nitistänyt. 

Voin kertoa, että araknofobiasta kärsivälle luo pieniä vaaratilanteita liikenteessä, kun katossa tai tuulilasin SISÄPUOLELLA kipittää kunnon kokoinen hämähäkki. 

Toisaalta tämä lienee hyvää siedätyshoitoa. Koska tiedän näiden olevan vaarattomia ötököitä, ehkä joskus lopetan niiden tallaamisen ja karkuun juoksemisen. Toivoa ainakin sopii. 

P.S. Voin myös paljastaa rakkaan siskoni sanoneen prinsessaa prinserraksi. Taas oikea ärrähirviö. 😀